Kuin leikkipuistossa olisi.

Viimeinkin saimme uudet kotisivut käyttöön ja pääsen purkamaan pahaa oloani tänne päiväkirjaan.
Niin paljon olisi kerrottavaa ahdistavista asioista, mutta pitää edetä pienin askelin... Näin ne hoitajat minun käskivät tehdä.

Noh, alkuviikosta menin kotiin "pienin" askelin, ja sitten siinä laittaessani päivän menyyn esille, huomasin olevani jossain leikkipuistossa. Potkin nopeasti lunta makkarapalojen päälle (Olivat muuten päivän alkuruoka) ja poistuin hiljaa paikalta. Tai niin hiljaa, kuin ihminen pystyy, törmättyään keinunrunkoon, kiipeilytelineeseen ja roskikseen.
Ehkä tuo leikkipuisto ja hoitajien neuvot, liikkua pienin askelin, saivat minut miettimään nuoruuttani.

Aloin kelaaman päässäni omia leikkipuistokokemuksia.
Miten sitä pieni piltti olikaan tohkeissaan, kun saapui leikkipuistoon.


----
Naapurin Atte oli jo kaivamassa lapiollaan kuoppia hiekkalaatikolla, kun Japi ja Tumppi touhusivat leikkimökissä ilosta kiljuen.

Tyttikin kiljui, mutta se johtui siitä, että Masa oli antanut liian kovat vauhdit karusellissa. Tytti yritti kaikilla voimillaan pitää tangosta kiinni, kun keskipakoisvoima yritti pudottaa hänet kyydistä.
Oli se vaan hauskaa katseltavaa.

Ja kaikki muutkin lapset... Kaikilla oli omat paikkansa ja tapansa.
Vellu pukeutui aina tummanvihreisiin kurahousuihin, mustiin saappaisiin, keltaiseen villakangastakkiin ja valkoiseen säästöpankin pipoon oli sitten kesä tai talvi.
Vellulla oli aina mukanaan Matchboxin viininpunainen Ford Capri pikkuauto mukanaan. Siinä oli aukeava konepelti, leveät renkaat ja ratti "väärällä" puolella.
"Enklantin tuontiauto!" oli isi sanonut.
Sitä hän sitten tohkeissaan esitteli kaikille, mutta ei antanut kenenkään leikkiä sillä. Itseasiassa, hän ei itsekkään leikkinyt sillä, koska pelkäsi sen menevän rikki.

Entäpä sitten Urkki. Siellä se seisoi, pissat housuissaan, ruskea pahvilappu silmälaseissaan ja nenäänsä tonkien, pyytäen muiden leluja lainaksi leikkeihinsä.

Ja Pera. Tuo naapuruston kauhu... Tai Santun kauhu enemmänkin.
Ensimmäiseksi, kun Pera saapui leikkipuistoon, niin hän asteli Santun luo, otti niskasta kiinni ja vei hänet leikkimökkiin. Välillä sieltä kuului huutoa, toisinaan ei. Pera saapui yleensä ensimmäisenä mökistä pihalle, ellei lasketa sitä kertaa, kun Japi, jonkin ihmeen ansiosta, kerkesi pujahtaa Peran kainalon alta karkuun.
Noh, Japin viikkorahojen perässähän se Pera siellä aina kävi, eivätkä Japi ja Tummppi puuttuneet siihen mitä mökissä tapahtui, kun olivat niin keskittyneet omiin leikkeihinsä.

Aaah! Oli se ihanaa aikaa. Siellä sitä telmuttiin hiekkalaatikolla, välillä keinussa. Leikittiin monesti yhdessä hippaa tai piilosta. Kukin tavallaan.

Päivä kului nopeasti, ja viimein tuli kotiinlähdön aika. Millään ei olisi halunnut, mutta eipä sitä kelloa voinut taaksepäinkään kääntää.

Tytti lähti yleensä aina ihan ilomielin kotiin, kun taas Masaa ei olisi millään saanut pois. Heti kun hänen vanhempansa tulivat häntä hakemaan, niin Masa tarttui keinulautaan kiinni ja alkoi mieletön huuto:
"En lähe! Mie en lähe! Miulla on leikki vielä kesken! Päästä irti! En lähe mihkään! Sie oot kakkapää!!!"
Oli se vaan huvittavaa, että mitäpä se Masa pystyi tuossa tilanteessa tekemään. Kun on lähdetävä, niin silloin on lähdettävä. Ei siinä auta mitkään huudot.

Heh. Urkki se ei kyllä huutanut, saati puhunut. Siellä se kökötti koko päivän leikkipuiston laidalla, yksikseen. Taisi se jäädä pari kertaa leikkipuiston laidalle, kun ei osannut kotiin. Mutta, viimein jompi kumpi vanhemmista saapui paikalle ja nouti kotiin.
----


Olin päässyt jo kotiin, kun jostain kumman syystä tuo alkoi kuullostaan turhankin tutulle.
Mietitäänpä tätä hetkeä!
Eipä tullut pienenä poikana ajatelleeksi leikkipuistossa, että sitten, kivesten laskeuduttua, karvaisena, sama meininki jatkuu:

Miten sitä onkaan tohkeissaan, kun saapuu pubiin.
Naapurin Atte on jo kourimassa jotain daamia baaritiskillä, kun Japi ja Tumppi touhuavat miesten vessassa, lukkojen takana, pienten ääntelyjen säestämänä.

Tyttikin ääntelee, mutta se johtuu siitä, että Masa on taas ostanut liian monet paukut hänelle tiskillä. Humalatilan vuoksi Tytin pikkuaivot eivät enää pysty pitämään koordinaatiota vakaana, siksi Tytti pitää seinästä kiinni ja yrittää olla tipahtamatta. On se vaan säälittävää katseltavaa.

Ja kaikki muutkin asiakkaat... Kaikilla on omat paikkansa ja tapansa.
Vellu pukeutuu aina tummanvihreisiin samettihousuihin, mustiin saappaisiin, keltaiseen villakangastakkin ja likaisen valkoiseen säästöpankin pipoon, kesät talvet.
Vellulla on aina Ford Taunuksensa avaimet taskussaan. Vuosia sitten hän oli hieman rassaillut tuota moottoria ja laittanut 40 vaakaimutuplat, tiukemman 280-290 asteisen nokan, peltipakosarjan ja avaramman putkiston. Luonnollisesti imu- ja pakosarjat oli kohdistettu kanteen ja vaihdettu nokan vaihdon yhteydessä jäykemmät venttiilinjouset ja kovapalaseuraajat.
"Taivelan tuontiauto" oli Vellun poika aina sanonut.
Sitä voorttia hän kovasti kehuu, mutta ei anna kenenkään ajaa sillä. Itseasiassa, hän ei itsekkään sillä ajele, sillä moottori oli leikannut kiinni jo remontin jälkeisenä päivänä.

Entäpä Urkki sitten? Siellä se istuu vakiopöydässään kuset ja paskat housuissaan, silmälappu silmillään. Milloin se on vasemman ja milloin oikean silmän päällä, verta nenästään kaivaen,yrittäen pummata jokaiselta vielä yhden tuopin.

Ja Pera. Tuo pubin kauhu... Tai Santun kauhu enemminkin.
Ensimmäisenä kun Pera saapuu pubiin, niin hän astelee Santun tykö, ottaa raiveleista kiinni ja vie hänet vessaan. Välillä kuuluu kolinaa ja huutoa, välillä ei. Pera saapuu yleensä aina ensimmäisenä vessasta pihalle, ellei lasketa sitä kertaa, kun Pera liukastui vessan lattialla olleeseen oksennukseen, jolloin Santtu juoksi kiireen vilkkaa pihalle.
Noh, Santun viinavelkojen perässähän se Pera siellä aina pyörähtää "juttelemassa." Eivätkä Japi ja Tumppi puutu tilanteeseen, koska ovat niin keskittyneet toisiinsa.

Ai jai. On tää vaan ihanaa aikaa. Täällä sitä mennään pöydästä pöytään ja välillä pöydän allekkin. Välillä juostaan jonkun perässä, koska tämä vie "vahingossa" sun juoman, tai sitten piileskellään avo-/aviopuolisoa nurkkapöydässä. Kukin tavallaan.

Päivät kuluu nopeasti... Ja viimein on valomerkin aika. Kukaan sitä ei halua nähdä, mutta eipä sitä jatkoaikalupiakaan voi sormia napsauttamalla saada.

Tytti lentää yleensä iloisesti pihalle reilusti ennen valomerkkiä, kun taas Masaa ei saa millään pois. Heti kun henkilökunta tulee pyytämään häntä poistumaan, niin Masa tarraa pöydästä kiinni ja alkaa älytön huutelu ja vittuilu:
"Ja minähän en liikaha mihkään. Mulla on vielä juoma kesken! Ja perkele, koskeppas muhun, niin annan sulle niin takasin. En poistu. Kello on vasta minuuttia vaille kaksi ja mulla on melkein täysi tuoppi. Haista sinä tarjoilija paska!!!"
On se niin huvittaa seurata, että mitä se Masa luulee pystyvänsä tekemään tuossa tilanteessa. Luuleeko se saavansa jäädä, kun oikein vittuilee henkilökunnalle ja uhoaa. Ei siinä selittelyt ja huutamiset auta.

Heh. Urkki se ei kyllä selittele eikä huuda. Hyvä että edes hengittää. Sinnehän se yleensä jää pubin eteen pötkölleen, koska ei pysty liikahtamaan kotiin. Mutta, kyllä viimein joku vanhempi konstaapeli saapuu paikalle ja noutaa pahnoille.

Näin se on. Kyllä tuo pubielämä vaan saa muistot pintaan.
Taisin tirauttaa ennen sammumi... nukahtamista yhden miehisen kyyneleenkin. (Ja aamulla töihin tullessani huomasin, että taisi yöllä tirahtaa muutakin)

Ihanaa Päivi!

Jotenkin tuntuu, että tuolta Räsäseltä ei tuo järkevän ajattelun malli tahdo oikein luonnistua.
Äsken luin hänen uuden selityksen, että miksi viinanhintoja pitäisi korottaa:

"Hallitus on asettanut sisäisen turvallisuuden tavoitteeksi, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Tavoitteen saavuttamiseen vaikuttaa merkittävästi se, pystytäänkö alkoholinkulutusta ja humalahakuista juomista vähentämään.

Ministeri Räsänen toteaa, että saatavuus ja hinta vaikuttavat keskeisesti alkoholinkulutukseen. Hän mainitsee hallituksen alkoholipoliittisina toimenpiteinä alkoholiveron korotuksen."

Notta perkele!!! Tällä tavallahan sitä saadaan pubinkin rosvot käyttäytymään kiltisti, kun pistetään oluelle hintaa lisää!!!
Hyvä Päivi! Nobelin rauhanpalkinto sille pitäis myöntää!

Ai niin... mutta, nyt jos alkoholin hinta nousee, niin porukka alkaa miettimään muita keinoja, että milläs sitä saisi päänsä sekaisin.
Äsh... olenpas minä hölmö! Eihän noi liimanhaistelijat ja piripäät ennenkään ole kellekään ongelmia aiheuttaneet... ne on olleet nuo pubin asiakkaat, jotka ovat juoneet tuota väkivalloittavaa olutta!

Saankohan mä syytteen, jos väitän Päivi Räsästä maahanmuuttajaksi...
Musta ainakin tuntuu siltä että se on... siis, hänen järjenjuoksunsa ei ole tältä planeetalta, joten ilmeisesti Päivi on Alieni... ja jos alieni saapuu uhvollaan tänne tellukselle ja jää asumaan, niin eikös hän/se jos mikä ole silloin maahanmuuttaja???

HS vs. Pub Markus

HS = Helvetti saatana!!!

Olisi luullut, että mun päiväkirjakirjoitus olisi liittynyt asiakkaiden tyhmään käyttäytymiseen, mutta ei!
Nyt jopa tulen puolustamaan pubin asiakaskuntaa... OUTOA!!!

Pomo on käskenyt olla kirjoittamatta päiväkirjaa vähään aikaan, kun haluaa pölyn hieman laskeutua alkoholitarkastajien viime käynnin takia. Siis, pubille ei myönnetty enää jatkoaikalupia, kun tarkastaja oli bongannut erään asiakkaan joka oli horjahtanut pubissa. (No, ehkä tuosta avaudun joskus muulloin)

Nyt vaan tuntuu, että lääninhallitus ja helevetin sanomat... eiku hesari haluaa mustamaalata pubin asiakaskuntaa oikein kunnolla.
Kun lääninhallituksen alkoholitarkastajat kävivät puolitoista vuotta sitten pubissa, niin he laittoivat merkinnän pöytäkirjaan: "Mainossäädösten rikkominen"
Tuo merkintä johtui siitä, että pubin sisällä mainostetaan häppäriä, joka on joka päivä aamuisin ja iltaisin yhdeksästä kymmeneen.
Nyt olivat rassukat vaan itse sekoilleet asiassa, koska sisällä häppäreitä saa mainostaa. (Häppäreitä ei saa mainostaa ulkona, lehdissä tai netissä)
Asiasta mainittiin tarkastajille, ja heidän kommenttinsa meni suurin piirtein näin: "Noilla aamuhäppäreillä te yritätte saada pubiin lisää laitapuolenkulkijoita"
Voihan vittu!!! Miten perkele ne voivat arvostella pubin asiakkaita tuolla tavalla???
Pomo selvitti mainossäädökset ja lakipykälät, laittoi vastineen lääninhallitukselle jossa mainitsi tuosta vittuilusta, mutta lääninhallituspa ei enää kommentoinut asiaa millään lailla.
Näyttää siltä, että alkoholitarkastajilla on oikeus haukkua Äänekoskelaisia ihmisiä!

No. Nyt sitten hesari kirjoitti jutun eräästä Suolahdessa asuneesta huumeiden käyttäjästä... Tuo kaveri ei mitenkään liity pubiin, mutta kuinka ollakaan... Jotenkin pubi on sotkettu tähän asiaan. Mutta miksi???
Koko tekstissä ei mainita mitään pubista, mutta hesarilla on otsaa leimata pubin asiakkaat rosvoiksi.

On se vaan jännä homma, että hesari kirjoittaa tuollaista paskaa sen jälkeen, kun toinen toimittajista oli nauttinut pubissa hieman miestä väkevämpää, ennen kuin olivat menneet Suolahteen haastattelemaan ravintola-asiakkaita.
Ehkä pubissa viina oli vaan sen verran voimakasta, että se aiheutti pientä ajatuksen lennokkuutta.
Sillä, kyllähän pubissa huijataan... Siitä pitää pubin omistava taikuri huolen, mutta sekin huijaa rehellisesti.
Mutta että rosvoiksi haukutaan!!!
Harvoin menen sanattomaksi, mutta nyt menin.

Lauloikohan ne toimittajat pubin tiskillä RosvoRoopea, siellä käydessään?

"Jos täytätte mun lasini, niin tahdon hesarissa kertoa, valheellisen tarinan missä ei oo mitään järkeä..."

Nyt se on sitten tehty...

Eli, siirsin vanhasta päiväkirjasta kaikki tekstit tänne... ja tarkoitus olisi jollain tapaa jatkaa tätä henkistä hoitoa kirjoittamisen avulla...

Katsotaan nyt, että milloin alkaa vituttamaan niin paljon, että joutuu tänne avautumaan.

Maaliskuu 2010

30.03.2010

On siitä niin vitun pitkä aika, kun viimeksi olen tänne kirjoittanut, että ohjelma ei edes tunne tätä nyt elettävää vuotta, 2010.
Katsotaans mihin tää kirjoitus nyt sitten ilmestyy, mutta nyt on tiistai 30.3 ja vuosi 2010... Ja heti kirjoitan paskaa, sillä kellohan on jo yli puolen yön, eli päivämäärä onkin siis 31.3.2010.

Olen joskus aikaisemminkin avautunut asiakkaiden vessakäyttäytymisestä... Ainakin naisten osalta, kun tunkivat niitä vitturättejään wc-pönttöön. Onneksi enään sitä ei ole tapahtunut. Ovat ilmeisesti ymmärtäneet viimeinkin tunkea ne tamppooninsa oikeaan reikään, koska ei ole tarvinnut tilata paska-autoa imemään putkistoa vapaaksi kerrankuukaudessatapahtuvastaverenvuodonblokkaajasta.

No mutta, asiaan.
Monta kertaa olen kuullut asiakkaiden napisevan miesten vessan hajuhaitasta...
-"Hyi, kun tuolla vessassa haisee pahalle!"
-"Voisko tolle hajulle tehdä jotain?"...

Totta munassa vessassa yleensä haisee pahalle. Kuinka monta kertaa olette käyneet kotona paskomassa lierut pönttöön kohmelossa tai vitunmoisessa juubassa, ja sen jälkeen wc on tuoksunut hyvälle.
Se ei vaan mene niin... PASKA HAISEE PAHALLE!!! Sille ei voi mitään.
Ja jos joku nyt siellä ajattelee, että ei se kotona sonnittu kura nyt niin pahalle haise, niin voin väittää, että sun luona ei ramppaa pariakymmentä viinaanmenevää sankaria tunkemassa suolistoaan tyhjäksi sun wc-pönttöön.
Se paskan määrä, mikä vapautetaan ulkoilmaan pubissa, on hieman suurempi kuin sun kukkalaatoilla koristellun toiletin tiloissa.
Jep jep... -"Ei se paskan haju, vaan se kusen haju!"

Niinpä! Jos mä kusen kotonani wc-pöntön ohi, niin yleensä otan paperia ja pyyhin sen pois lattialta... Saatanpa jopa käyttää siinä jopa jotain puhdistusainetta, ettei se ureani ala tuoksumaan.
Näin ei vaan ole pubissa. Ei pubissa näin ajatella. Pubissa ajatellaan vaan, että:
"Oho, saatana... En kai mä nyt virtsannut kustani housuilleni tahi kengilleni... Jaa, meni sitä tohon lattialle aikamoinen lätäkkö, mutta vittuuks mä siitä, kyllä sen joku siitä siivoaa."
Jätkät on vaan niin "häveliäitä", että jos joku on pisuaarilla kusella, niin siihen ei kehdata mennä vireen kuselle, koska sitä ajatellaan, et:
"Toi mun vieressä oleva on varmasti homo, ja nyt kun mä kaivan vehkeeni esille, niin se alkaa arvioimaan mun miehuuttani ja sit se tulee myöhemmin ehdotteleen mulle vaikka mitä irstaita juttuja!"
Ja tämän takia kyseinen henkilö menee kusemaan virtsaansa wc-pönttöön... tai siis tietenkin lattialle.

Huvittavaa tässä on se, että jätkät puhuu illan aikana siitä, miten mahtavaa olis saada pillua:
-"Kato tota varpusta. Nyt mä meen pokaamaan sen ja sit mä vien sen kämpille ja panen sitä niin, että se ei kävele pariin päivään!"
Ja sitten sama kaveri käy kusella, sohottaen kauniisti wc-pöntön tai pisuaarin ohi, välittämättä siitä vittujakaan.
Herää vaan kysymys, että jos sillä pikkuveitikalla ei osuta 20X20cm kokoiseen aukkoon, niin miten vitussa tää sankari luulee saavansa jormansa työnnettyä helevetin paljon pienempään rakoon?

Nyt jätkät, ihan oikeasti... koittakaa sihdata sillä meisselillänne muualle kuin pubin kaakeleille, tai sit me hankitaan joku "eiheterosuuntautunut" miesten vessaan hoitamaan se virtsasuihku oikeaan osoitteeseen...
Varmaan HÄN mielellään ottaisi teidän kalunne käteensä ja saattaisi ureanne posliinin keskelle... ehkä vielä toimituksen päätteeksi vähän "heputtaisi" viimeisetkin pisarat, ettei jäisi ikäviä läikkiä kalsariin.

Marraskuu 2008

11.11.2008

Ma 11.11.2008
Aamuvuoro

Mun on pitkään pitänyt kirjoittaa tästä, mutta en ole voinut, koska en ole halunnut ajatella asiaa...
Mutta nyt on pakko, kun alkoi VITUTTAMAAN!

Sähköposteissa liikkuu ympäri Suomea eräs teksti eräästä blondista, joka ei oikein ymmärtänyt VISA ELECTRONin päälle.
Useat asiakkaat ovat naureskelleet sille jutulle tiskillä, kun olen kysynyt, että paljolle kirjoitetaan.
Mutta ne rassukat eivät ole tienneet, että missä tuo on tapahtunut... Tai, että kuka sen on kirjoittanut, ja onko se tarina edes totta.

Haluan ihan nätisti sanoa tähän alkuun SILLE SAATANAN PERSEREIÄLLE, JOKA SEN TEKSTIN EKANA TÄÄLTÄ PÄIVÄKIRJASTA KOPIOI JA PISTI SÄHKÖPOSTEIHIN MENEMÄÄN, että:

Olisit voinut edes mainita, että mistä sen tekstin kopioit... tai, että missä toi on tapahtunut.

Tuo juttu ei ollut kokonaisuudessaan tuossa, mikä luki 18.3.2008.
En vaan jaksanut silloin kirjoittaa kaikkea. Osittain vittuilin eräästä asiasta seuraavana päivänä.
Lisäsin sen puuttuvan jutun alkuperäiseen tekstiin, ja nyt se on luettavissa tuossa alla kokonaisena. Lisäsin tekstiin kyl varmuuden vuoksi paikkakunnan ja paikan, jos tää taas (toivottavasti) lähtee eteenpäin.

Ja jos joku luulee, että tämä on keksitty tarina, niin siinäpähän luulee.
Voin käsi sydämellä vannoa, että näin on tapahtunut ja että näin asioista on suurinpiirtein keskusteltu.
Mikäli tämä tarinan SANKARI on erimieltä asiasta, niin voi jättää pubiin soittopyynnön, niin minä soitan ja tarvittaessa pyydän anteeksi.
Myös tämän blondin kaverit voivat ottaa pubiin yhteyttä, mikäli ovat asiasta eri mieltä.

Eli, nyt SINÄ HELEVETIN PERSEREIKÄ! COPYPASTETA TÄÄ TEKSTI JA LAITA UUDESTAAN LIIKKEELLE, MUTTA ÄLÄ UNOHDA MAINITA, ETTÄ MISTÄ TÄMÄN PÖLLIT JA ETTÄ MISSÄ TÄÄ TAPAHTU.
MÄ NIMITTÄIN OON VITUN ONNELLINEN, ETTÄ MEILLÄ KÄY KAIKENLAISIA ASIAKKAITA... kiitos paljon!!! Ja suukkoja sille blondille!!!



----------------------------------------------------------------


Ti 18.3
Iltavuoro

Kaikki oli hyvin tullessani töihin, Keski-Suomessa, vähän reilu nelkytä kilometriä Jyväskylästä pohjoiseen, Äänekoskella ei Suolahdessa, Suomen ainoaan Magic pubiin, Pub Markukseen, mutta kymmenen jälkeen illalla sisään saapui neljän hengen seurue. Kaks jätkää ja kaks muijaa.(Vaaleahiuksinen ja tummahiuksinen)

Ennen kuin jatkan, niin aluksi selvennän erään asian:
Meillä pubissa VISA ELECTRONILLA voi kirjoittaa enemmänkin, kuin mitä ostos maksaa. Tämä johtuu ihan siitä, että se on yhtä vittua olla kokoajan höyläämässä yksittäisiä ostoja. Helpompi on, että kirjoittaa vähän enemmän ja seuraavaa tilausta maksaessa hoitaa sen käteisellä… Silloin homma luistaa nopeammin, eikä muiden asiakkaiden tartte odottaa.
Sitä paitsi, sillä helevetin kortilla kun ei voi kirjoittaa tiliään miinukselle, koska pankkikorttikone tarkistaa JOKA IKINEN KERTA asiakkaan tilin.
(Varmasti tulen kirjoittamaan tähän päiväkirjaan lukemattomia kertoja tästä Electronista… niin perseestä se kortti on.)

No niin, palataanpa illan tapahtumiin…
Nää jätkät ja brunette tilasivat ja maksoivat ihan asiallisesti, mutta kun tuli blondin vuoro, niin tilanne olikin toinen.
Ensiksikin tää muija mietti ja mietti, että mitäköhän ottaisi. Viimein hän päätyi Kelkka-nimiseen drinkkiin. Tein juoman ja ojensin paukun hälle ja pyysin viittä euroa.

Seuraavassa vuoropuhelu minun (M) ja blondin (B) välillä, joka käytiin sen jälkeen, blondi oli antanut Visa Electronin mulle.

M –Paljolle kirjoitan?
B –Täh?
M –Niin, siis paljolle kirjoitan?
B –Täh? Mitä paljolle? Paljonko se sitten maksaa?
M –Viis euroa, mut paljolle mä höylään?
B –Mitä sä sitten kyselet, et paljolle?
M –Tää juoma maksaa viis euroa, mutta mä voin kirjoittaa vaikka kympille jos sä haluat. Silloin sä saat viis euroa käteisenä vielä takaisin.
B –No eihän se paukku nyt kymppiä maksa. Justhan sä sanoit, et se on viis euroa.
M –Joo joo. Paukku maksaa viis euroa, mutta ajattelin, et jos sä haluat, niin voin kirjoittaa vaikka kympille tai kahdelle, että kun/jos tilaat myöhemmin lisää, niin ei tarvii taas höylätä tolla electronilla.
B –Mikä kymppi tai kakskymppiä? Eihän se maksa ku viitosen.
M –Okei okei! En viittis ruveta vääntään rautalangasta. Tehdään sitten silleen, et mä kirjoitan samalle summalle. Pääsen jatkaan hommia.
B –Mille samalle summalle?
M –No vittu tuolle sun paukun hinnalle, viidelle eurolle, eli samalle summalle!!!
B –Joo… kai se on sit ookoo?

Höyläsin viimein kortilla saman summan, kuin juoma maksoi ja annoin kortin muijalle takasin, ja hän meni tyytyväisenä pöytään.
No, kyllähän se juoma aikanaan loppui, ja blondi tuli takaisin tiskille.

M –Mitäs sitten?
B –Paljonko toi salmari maksaa?
M –Kolme ja puol.
B –Laita yks sellanen, se tulee tolle mun kaverille!
M –Tuleeko muuta?
B –En mä vielä… Mä vien sen ensin ja mietin sitten. Mä lupasin kaverille, et mä maksan sen.
M –Niinpä. Ja tietenkin tän salmarin maksat electronilla?
B –Joo, ei mulla oo käteistä mukana.
M –Nii-in! Tän takia mä aikasemmin tarjouduin kirjoittamaan vähän isommalle summalle, et olis nyt sitä käteistä maksaa tää salmari, ettei tarttis alkaa höylään… taas.
B -???
M –Eikö ookkin niin, et kun sä oot maksanu tän salmarin sillä sun kortilla, vieny paukun kaverille, niin kohta sä tuut tilaamaan itelleskin jotain, ja taas sä joudut kaivaan sen korttis esille.
B –No… mutkun, mä en vielä tiedä mitä mä ottasin.
M –Ääh! Antaa olla. Anna se kortti tänne. Taitaa olla niin, et mä pääsen helpomalla tälleen. Eli, mä sit kirjoitan samalle summalle!
B –Häh? Paljonko toi salmari muka on?
M –Sen kolme ja puol.
B –Ethän sä sit voi sitä samalle summalle kirjoittaa!
M –Etkö sä perkele sitä oo kokoajan halunnu?
B –Niin mut se aikasempihan makso viis euroa!
M –Ei jumalauta… Nyt menee lujaa ja korkealta yli! Siis mitä sä tarkotat?
B –Ethän sä nyt voi samalle kirjoittaa, ku toi on halvempi, kuin se edellinen. Et kai sä nyt tosta salmarista viittä euroa ota?
M –Voi vitun pahvi! Kun mä sanon, et mä kirjoitan samalle summalle, niin tarkoitan sitä summaa, mikä on tän paukun hinta, eikä edellisen paukun… Ei vittu! Kuuntele: Mä kirjoitan tällä kortilla kolmelle ja puolelle eurolle! Ootko nyt tyytyväinen?
B –Joo, eikös se nyt menny oikein?

Heti kun pankkikorttikone oli tarkistanut tilin ja sylkenyt kuitin ulos, annoin kuitin allekirjoitettavaksi, ja heti kun blondi oli allekirjoittanut, hän tilasi itselleen toisen Kelkan.
Tämähän tarkoitti sitä, että heti sain pyytää uudestaan sitä vitun electronia, että muija voisi maksaa oman juomansakin.
Olin jo niin sekaisin, että tilanne oli todella huvittava… Mutta, kyllä se muija sai vieläkin yllätettyä mut… Kun olin tehnyt sille sen kelkan, niin hän antoi sen electroninsa mulle ja kysyi:
”Jos mä nyt pyydän sua kirjoittamaan samalle summalle, niin onks tää kelkka nyt sitten saman hintanen, kuin toi salmari?”

Ei helvettijumalutasaatanaperkelevittu!!! Mistä… mistä tää on tullut? Missä sen hoitajat? Missä sen pillerit? Missä sen vitun LEPOSITEET on?

Vähän ennen lähtöään, tämä blondi tuli vielä kyselemään tästä rahankirjoittamisesta… Että, mitä mä olen sillä tarkoittanut.
Asia meni jotenkin näin:
Otin pankkikorttikoneen käteeni, ja aloin demonstroimaan:
M –Leikitään, että sä kävelet jonkin pankin edustalla ja tarviit rahaa, niin sähän menet pankkiautomaatille? Eikö niin?
B –Joo!?
M –Sit sä otat ton ihanan Visaelektronis ja tunget sen pankkiautomaattiin..
B –Niin…
M -…ja näppäilet summan ja tunnusluvun?
B –Eikun toisinpäin.
M –Vittu, aivan sama! Eli näppäilet tunnusluvun ja sen jälkeen summan jonka haluat nostaa.
B –Juu!
M –Sen jälkeen kone antaa rahat ja kortin. Tämän jälkeen sulla on sit rahaa millä sä voit ostaa…
B –Nii…
M -…vaikka limpparia kioskilta. Eikö menekin näin?
B –Juu juu, tottakai!
M –No niin! Tämä kädessäni oleva pankkikorttikone on kuin pankkiautomaatti. Ekaks sä työnnät kortin tänne koloon ja sit laitetaan summa, niin kuin automaatilla.
B –Ööö, niin?
M –Tämän jälkeen sä näppäilet tunnusluvun ja painat entteriä! Sit sä saat rahaa, ja sillä rahalla sä voit sit maksaa ton sun juoman, niin kuin sen limpparin kiskalla, ja sä saat loput rahasta takasin.
B –Siis…
M –Toisin sanoen, kuvittele olevasi pankkiautomaatilla nostamassa rahaa. Joko sä nyt ymmärrät, että mitä mä tarkoitan, kun kysyn, että paljollekko kirjoitan?
B –Eihän se tolleen mee… En mä sieltä pankkiautomaatilta mitään osta!

Voin sanoa suoraan, etten koskaan olisi uskonut, että tallaista voi tapahtua.
Muu seuruekin yritti selvittää asiaa hänelle… niin yritti myös useat muutkin asiakkaat.
Onneksi ne lähtivät pois.
Eipä siitä illasta sen enempää.

p.s. Hei blondi! Jos satut lukemaan tän ja tunnistat ittesi, niin älä tule enää pubiin… Tai, jos olet tulossa, niin JÄTÄ SE VITUN VISAELECTRONIS SINNE PYÖREESEEN PEHMUSTETTUUN HUONEESEESI!!!!!

p.p.s Se loppuseurue, jotka olitte mukana. Jos tuutte vielä käymään, niin tarjoan kaljat. Rankkaa se oli teillekin.

Toukokuu 2008

1.5.2008

To 1.5
iltavuoro

Vieläkin vituttaa toi pankkikorttikone ja eilinen ilta. Sehän oli vappu-aatto eilen, eli baari täynnä humalanhakuisia ihmisiä. Onneks saatiin kuitenkin jollakin tapaa hoidettua pankkikorteilla maksaneet. Taisi muutamat lähteä pubista, kun eivät malttaneet odotella.

Alkuilta oli rauhallinen, mutta loppuillasta alkoi väkeä valua.
Porukka oli yllättävän iloista, eikä mitään rähinöitä tapahtunut. Muistaakseni en kuullut yhtään työväen-lauluakaan. Outoa, todella outoa??? Mihin tää punainen Äänekoski on menossa???

2.5.2008

Pe 2.5
Iltavuoro

Blogi??? MIKÄ VITUN BLOGI???
Voi helevetti!!!
Yks asiakas tuli kyselemään, et miks en oo vähään aikaan kirjoittanu BLOGIIN mitään.
Mä vihaan tota sanaa. Piti käydä Wikipediasta tarkistamassa, et mitä se tarkoittaa.
Siellä kerrotaan näin:

”Blogi on verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi kirjoittaja kirjoittaa enemmän tai vähemmän säännöllisesti niin, että uudet tekstit ovat helposti löydettävissä (yleensä sivun yläreunassa), ja niin että vanhat tekstit säilyvät luettavina ja muuttumattomina uusista teksteistä huolimatta. Blogissa on mahdollista julkaista sisältöä tekstin lisäksi myös kuvien, videokuvan tai äänen muodossa. Tiedon esityksessä blogeille tunnusomaista muihin www-sivuihin verrattuna on ajan, linkityksen ja henkilökohtaisen näkökulman painotus.”

Voi jumalauta!
Tää on PÄIVÄKIRJA, eikä mikään blogi.

Tehdäänpä pari asiaa selväksi tohon vitunpediaan liittyen:
Tähän PÄIVÄKIRJAAN kirjoittaa vaan yks tyyppi, ja se olen mä.
Se on totta kyl, että kirjoitan säännöllisen epäsäännöllisesti.
Uudet tekstit ei ole löydettävissä helposti, ja saattaa olla, että viranomaisten suosituksella muutan aikaisempia kirjoituksiani.
Jos mä voisin lisätä tänne kuvia, niin porukka oksentaisi. Jos voisin lisätä videokuvaa, niin ne tappais ittensä, ja jos tähän sais vielä äänen, niin USA ja Venäjä aloittaisi sodan Suomea vastaan…
Toi viimeinen lause on kyl totta, et tunnusomaista on ”henkilökohtaisen näkökulman painotus.” Jos näin ei olisi, niin lääninhallitus olisi sulkenut pubin ovet jo kymmenen vuotta sitten…

Mutta mutta… Se nyt ei vaan natsaa toi blogi. Enhän mä nyt voi kirjoittaa, et:
”Rakas Blogi!”
EI EI EI EI EI JA VIELÄ KERRAN EI!!! Se menee, että: ”Rakas päiväkirja!”

Mikä toi sana edes on? ”Blogi”? Se on lyhennetty jostain weblog-sanasta. Joku noob on kyl varmaan miettiny, et ”WTF”, et nyt pitäis keksii joku aww juttu kaikkien tuntemalle sanalle.
OMG! Kyl alkaa olemaan tääkin touhu niin perkeleen ihQ, et seuraava joka tulee puhuun mulle Ex-tra-työntekijän blogista, niin 7UN63N 7I370K0N33N 53N P3R533533N!!!
Että, LoL-LoT vaan! (Suomeksi: nauraa ääneen kovaa paljon, ei liity tisseihin millään lailla)

8.5.2008

To 8.5
Vapaa

Uus pankkikorttikone on tilattu. Se tulee toimimaan ADSL:n kautta. Lupaavat, et vie ainoastaan kolme sekuntia, kun tarkistaa tilin.
Toivottavasti kone tulee pian. Jään jännityksellä odottamaan!!!

9.5.2008

Pe 9.5
Iltavuoro

Mä haluaisin tavata sen tyypin, joka on keksinyt ton sirukortin ja sen, että asiakas voi näppäillä tunnuslukunsa pankkikorttikoneeseen.
Kyllähän kaupassa onnistuu näppäillä tunnusluku, mut baaritiskillä se onkin eri, kun selän takana on toistakymmentä tyyppiä… Osa kuolaa sun olkapäille ja osa jätkistä kourii sun persettä (Aivan sama, ootko muija vai jätkä)

On se vittumainen tilanne: Samassa pöydässä istui muija, jolle heitit parhaat iskurepliikit, eikä se lähteny karkuun. (Ikävä kyllä, et tajunnu, et sun silmien karsastus on niin paha, humalatilastasi johtuen, et muija luuli sun puhuvan ihan jollekin muulle) Ajattelet, et nytpä teen misuun hyvän vaikutuksen, ja tilaan hälle jonkun drinksun.
Nyt sit oot tilaamassa tälle unelmies tirpuselle juomaa ja tarjoilija pyytää sua näppäilemään tunnusluvun koneeseen. Jumalauta, sä mietit, et olikohan toi kortti ny säästötilin, palkkatilin vai hätävaratilin kortti, ja olikohan tää tunnusluku nyt sit mikä.
Sit sä meet todella sekasin kun koneen näyttöön tulee teksti: Syötä PIN koodi! Siihen se näperrät kännykkäs pin-koodin.
Kone alkaa huutamaan, et koodi väärin. Hätäännyt, etkä enää muista edes omaa nimeäsi. Ajattelet, että kaikki nauraa mulle!!!
Hei PAHVI!!! Niin ne nauraakin!!!
Käyttäkää käteistä!!!!

10.5.2008

La 11.5
Iltavuoro

Se nyt ei enää hetkauta ketään, et tuskaa oli tänäänkin pankkikorttien kanssa… oikeastaan, eipä toi tilannekaan hetkauta, sillä kyllä sitä luulis tottuneen kaikkeen.

Tiskillä oli hirveä kiire, ja ilmoitimme asiakkaille, että varautuvat odottamaan, mikäli maksavat kortilla, koska varmennukset kestää. Pyysimme heitä kirjoittamaan ylimääräistä.
Mainitsimme, että käteisasiakkaat saavat nopeammin palvelua.
Osa asiakkaista ymmärsi tilanteen.

Sitten vuoroon tuli vanha tuttuni Sally (Ikälisät muutettu), joka tilasi pari mustikka-shottia. Ja tietenkin hän tarjosi maksuna electronia.
Kerroin kohteliaasti, että mikäli käteistä löytyy, niin palvelu on nopeampaa… muussa tapauksessa joutuu varmasti odottamaan.
Sally sanoi, et haluaa kirjoittaa kortilla. Pyysin, että kirjoittaa isommalle summalle, mutta hän sanoi, että on lähdössä tämän jälkeen.
Tein paukut ja otin kortin vastaan ja höyläsin samalle summalle. (Työkaverini odotti kahden kortin kanssa vieressä, että saisi koneen itselleen.)
Muijat huitaisivat paukut lärviinsä ja välittömästi tämän jälkeen Sally pyysi kahta samanlaista shottia…
Saatana, kone ilmoitti vasta, että ottaa yhteyttä tukiasemaan, eli yhteys pankkiinkaan ei edes vielä ollut, ja tää helevetin muija haluaa lisää juomaa. Kysyin varovasti, että millä hän aikoo maksaa, johon hän vastasi, että kortilla tietenkin.
Mä sanoin, että en rupea uudestaan höyläämään, jolloin Sally avasi rahapussinsa ja kaivoi sieltä viiskymppisen ja sanoi ilmeenkään värähtämättä, et ”No, mä maksan sit käteisellä.
MITÄ MITÄ MITÄ????
Tuo on jo aivan selvää vittuilua!

13.5.2008

Ti 13.5
Vapaa

Vittu!
En vieläkään ole löytänyt mistään sitä tyypin nimeä, joka on keksinyt visaelectronin.
Etsintä jatkuu...

23.5.2008

Pe 23.5
Vapaa

Olipa hienoa herätä... kohmelossa, puhelimen pirinään.
Ääni toisessa päässä ilmoitti: "Pointilta (Firma, jolta olen tilannut uuden pankkikorttikoneen) Satu Suhonen (kuppikoko muutettu) terve! Olette tilanneet uuden maksupäätten meiltä. Tarvitsisimme nyt firman tiedot ja luottokunnan sopimuksesta kopion!"
Ai että mitä vittua siis???
Mä oon tilannut uuden koneen jo aikoja sitten, ja nyt ne vasta ilmoittaa, että sieltä puuttuu jotain tietoja.
Eipä niille tullut mieleen, että kun tilausta tein, että olisivat voineet silloin jo ilmoittaaa, että mitä kaikkea he haluavat tietää.

Että, tällainen väliaikatieto!!!

24.5.2008

La 24.5
Iltavuoro

Rakas Päiväkirja!
Loistavaa, etten ole ainoa, jolla menee paskasti.
Tutustuin 19.5 Sahalammen Sanomien sivuihin, ja huomasin, et niilläkin menee päin vittua...
Rupes niin korpeamaan meidän pienten takia, että sain puhuttua pomolle asiasta, joka kirjoittikin Savonrannan paikalliseen (Puruvesi) lehteen yleisöosastolle, ja avasi tuntojaan.

Tuohan nyt on ihan naurettavaa touhua.
Joku helevetin komerossa asunut ääliö rupeaa keuhkoamaan, kun tyypit pitää hauskaa...
Taitaa olla niin, että tää Sepikään ei oo saanu nuorena leikkiä isojen poikien kanssa (Tai tyttöjen) ja nyt sitä vituttaa ihan sikana.
Joku paha Sahis tekee paikallista journalismia MEIJÄN KYLÄN TYTTÖJEN kustannuksella... eihän se käy laatuun...

Kuulepas Sepi! Jos et sä oo saanu noilta oman kylän tytöiltä tuheroa, niin älä perkele rupea moralisoimaan siitä paikallislehdessä!!!
Sä ilmeisesti vaan oot niin huono, ettei noi Savonrannan kuumat pimut vaan ole halunneet antaa sulle lämpöö!

Tuu tänne pubiin, niin annan sulle käsirasvaa ja uusimman Jallun.

31.5.2008

La 31.5
Iltavuoro

Onpas vähän juppimainen olotila.
Y.U.P oli eilen keikalla täällä pubissa. Vaihdoin työvuoroa, et pääsin kattomaan ja kuuntelemaan.
Hyvä keikka, vaatteetkin pysyi päällä, lukuunottamatta ruoskintasessiota terassilla. Kotiinkin olin päässyt. Hieman oli persie hellänä.

No, tänään olikin sitten pienoinen hiipivä kohmelo päällä.
Onneks mä olin portsarina, ni ei tarvinnut juosta hikihatussa tiskillä.

Tässä nyt on ooteltu sitä helevetin pankkipäätettä tovi jos toinenkin. Onneks tänään kuitenkaan ei ollut niin paljon "kortti"-asiakkaita, ettei asiakkaiden tarvinnut sen takia poistua, että joutuivat odottamaan.
Mutta ei hyvää, jos ei jotain huonoakin...
Mikä perkele noilla laitteilla on mua vastaan? Kävin myymässä yhden paukun tiskillä, kun kassakone keksi mennä jumiin.
Rassailtiin sitä koko ilta, muttei se auttanut... Itseasiassa, kone meni enemmän sekaisin.
No, myyntiin se ei onneks vaikuttanut, koska pidettiin tukkimiehen kirjanpitoa sen jälkeen, kun kone ei huolinut mitään näppäilyjä.
Ja tietenkinhän tänään oli myös inventaario-ilta, eli kaikki tuotteet piti laskea, rahat piti laskea ja kassakoneesta OLISI PITÄNYT ottaa päivä- sekä kuukausiraportit.
Päätettiin, et viedään kone maanantaina korjaukseen ja otetaan raportit sen jälkeen. Ajateltiin, et siihen asti pärjätään varakoneella.
(Ähä ähä! Meilläpäs on sellainen, just tällaisia tilanteita varten, muttei viitsitty alkaa roudaamaan sitä, koska siinä olis ollu iso homma:
Virtajohto irti, kone takahuoneeseen ja sieltä toinen kone ja piuha seinään.)
Tosiaankin se jäi ajatteluasteelle... Kun oli saatu asiakkaat pihalle, ni vaihdettiin kone ja lyötiin virrat päälle... ja mitä vittua???
Se saatanan kone oli vähintäänkin yhtä juntturassa kuin pääkonekin.
Nyt loppu kirjoittelu... Vedän vitutukseeni pään täyteen!
Inventaariot ja koneet on perseestä!

Huhtikuu 2008

1.4.2008

Ti 1.4.
Iltavuoro.

En viittyny tänä aprillipäivänä keksiä mitään juttuja, mut kyl mielessä oli, et se olis varmasti ollut tosi hauska idea, et olis juottanu asiakkaille paukkuja ja ottanu täyden hinnan niistä. Sit valomerkin aikaan karjunu: ”Aprilliä aprillliä… Vitut niissä oo mitään viinaa ollu!” Sit olis heittäny kaikki pihalle. Varmasti kaikki olis ollu tosi innoissaan.

Ilkka Kanerva sai tänään potkut ulkoministerin hommista. Ihan perseestä… Jos ny on halunnu mennä kuokkimaan jonkun puutarhaan, ni miks siitä tollanen haloo pitää nostaa?
Mut ei jotain pahaa, ettei myös hyvää. Tästähän tulee viel uus iskurepliikki ravintolailtoja ajatellen.
Mies naiselle:
”Hei! Saisinko mä sun puhelinnumeros, ni mä voisin olla sun Ilkka Kanervasi?”
Diipa daapa!

2.4.2008

Ke 2.4.
Iltavuoro.

Aika ankeeta oli, kun tulin töihin.
Ei ollu paljon populaa liikkeellä. Tuttuja jätkiä istui kyllä baaritiskillä.
Ilkka Kanervasta tuli höpistyä. Mä ainakin oon Ilen puolella.
Mun mielestä olis tosi hieno juttu, jos pubi lähtis tukemaan Kanervaa.
Me voitais kerätä Kanervalle kolehti täällä pubissa, ja sit ostettaisiin sille kännykkä ja siihen joku liittymä jossa olis tuhat ilmaista tekstiviestiä.
Tai sit pre-paid liittymä, jossa olis ihan vitusti puheaikaa.

Otti niin perkeleesti pattiin tuo homma, et järkkäsin itelle tuuraajan kymmenen aikaan. Sit vetäsin Ile-kännit ja kirjoittelin tekstareita pää jäässä yhelle muijalle… Muuten hyvä, mut ne tais mennä kyl omalle eukolle… Joten petrattavaa viel löytyy

3.4.2008

To 3.4.
Iltavuoro.

Ei jumalauta… Nyt on pubin maine Homo-baarina vaakalaudalla.
Jossakin vaiheessa iltaa laskin, että naisia oli sisällä toistakymmentä ja miehiä alle kymmenen. Harvinainen tilanne. Kyllä oli ukoilla ilmeet kohdallaan, kun eihän ne raukat tienneet, että mitä pitää tehdä, kun tarjontaa on runsain mitoin.
Ja myöhemmin illalla pubin Hetero-maine sai lisää kannatusta, kun Marja (nimi ja ääni muutettu, tunnistamisen vaikeuttamiseksi) suoritti eräässä nurkkapöydässä ”puhallustyön” eräälle miehelle. (Jos et tiedä, mitä puhallustyö tarkoittaa, niin käännä se englanniks)
Niin no, kyllä yks jätkäkin puhalsi… yrjöt lattialle, ja minä siivosin.
Tämähän onkin kutsumusammatti

9.4.2008

Ke 9.4
Vapaa

Oli tänään asiaa tien toiselle puolelle, eli poliisiasemalle, kun ne poliisisedät halusivat välttämättä ojentaa hienon kuvan mulle, jossa esiinnyn minä ja auto. (Olin hurauttanut lapissa kameraan hieman liian kovaa)
Tulin sen jälkeen istuskelemaan pubiin ja menin erään kaverini juttusille.
Muuten keskustelu meni hyvin, mut meidät tuli keskeyttämään joku hörhö, joka ensitöikseen löi mua selkään ja alkoi uhkaamaan tappamisella. Tää kaverini… hmmm… Tomi, (nimi ja puhelinnumero muutettu) joka on harrastanut muutakin kuin pitsinnypläystä, eli tietää jotain, vähän enempikin, itsepuolustuksesta, hieman joutui ottamaan pientä kuristusotetta, että sai kaverin rauhottumaan.
Siinä se hörhö makasi maassa, Tomin hapetusotteessa, huudellen edelleen tappouhkauksia.
Ei mulla ollu muuta mahdollisuutta, kuin soittaa poliisisedät paikalle.
Poliisit tulivat noin vartin odottelun jälkeen.
Tomille suuret kiitokset avusta… mut kyl mäkin jouduin tekeen kovasti töitä, et sain pidettyä sen hörhön 45 kiloisen emännän kauempana.

Tää pariskunta oli päässy samana aamuna putkasta. Olivat ajaneet kännissä ojaan, kun olivat menossa kotikaupunkiinsa, joka onneks on kaukana täältä.

Eipä muuta tälleen vapaapäivänä.

10.4.2008

To 10.4
Vapaa

Eilisestä vielä…
Kun se hörhö oli viety putkaan, niin ilmoitin poliiseille, ettei mulla ole mitään vaatimuksia tapauksesta, eli en aio tehdä rikosilmoitusta. Poliisit sanoi, että olisin voinut nostaa syytteen laittomasta uhkailusta…
Nyt rupes hieman mietityttämään. Menin ihan koneelle ja kuukletin ton nimikkeen ja sieltä löytyi tällaista:

”Suomen rikoslain 25 luku
7 § (21.4.1995/578) Laiton uhkaus. Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Jep jep… Kyllähän tuossa eilisessä tapauksessa laittomasti selvästi uhkailtiin, mutta pointtini ei ollut se, vaan että mikä helevetin LAITON uhkaus???
Eikö se riitä et se olisi ihan vaan UHKAUS? Tarviiko sitä erikseen mainita että: ”Kylläpäs sinä nyt aivan vallan laittomasti uhkailit. Nyt ei muuta kuin hilut ranteisiin ja pahnoille lepäämään!”

Mä haluan nähdä ja kuulla, että minkälaista on laillinen uhkailu.

Ja nyt siellä joku nörtti tai lakimies nostelee lasejaan silmille ja meinaa soittaa pubiin…
Tiijetään tiijetään!!! Laillinen uhkaus on sitä että esim. mä uhkaan soittaa poliisit paikalle jos ei KyöstiPellervo lopeta TaunoAngervon hakkaamista rautaputkella.
Kyse ei ole nyt tästä, vaan siitä, että mistä niitä laillisia uhkauksia voi pyytää. Pitääkö niitä hakea jollakin kaavakkeella.
Varmaankin pitää, sillä nykyään jos vuokranantaja uhkaa häädöllä, niin se on laillinen uhkaus… Jostakinhan se on sen laillisuuden siihen saanut! Tai jos sähkölaitos uhkaa katkaista sähköt, vesilaitos vedet…
Perkele, mä haluan sellaisen hakemuskaavakkeen, että saan luvan ihan laillisesti uhkailla…

Hetkinen, nytpä taidan tietääkin. Tää on sellainen tasa-arvo-juttu (Miks muuten tasa-arvo ei ole tasa-pirjo?)
Jotenkin tuntuu, et naiset tietää mistä niitä kaavakkeita ja lupia saa, sillä kuinka monta kertaa mies on vienyt emäntänsä tai äitinsä raastupaan laittomasta uhkailusta:
-”Jos et nyt syö lautasta tyhjäksi, niin et sitten saa jälkiruokaa!”
-”Tuomo-Akseli! Jos et heti tule sisälle, niin jäät sitten sinne!”
-Jos et, Seppo, korjaa tuota astiakaappia, niin et lähde kyllä keilaamaankaan”
-”Kuules mieheni! Jos me ei lähdetä äitini luokse, niin äiti tulee sitten tänne!”

Pakkohan noiden on laillisia olla, sillä jos miehenä sanot vastaan, että:
”Jos et akka nyt lopeta sitä mäläkytystäsi, ni mä lähden baariin”, niin vastauksena tulee:
-”Jos nyt lähdet kaljalle, niin et saa pillua viikkoon!”

Mun mielestä toi on jo takalaitonuhkaus.

Jopas taas helpotti!

15.4.2008

Ti 15.4
Iltavuoro

Mullei pitäny olla kyl iltavuoroa, mut yks työntekijä lähti lomailemaan, ni jouduttiin muuttamaan hieman työvuorolistaa.
Ja hei, vaikka kyseessä onkin Pub Markus, niin toi henkilökunnan lomailu ei ole sellaista, mitä tehdään pyöreässä pehmustetussa huoneessa. Ihan se mulukku on Thaimaassa.
Toivottavasti se vetää sellaiset kännit, et se menee pokaan jotain taikku-tyttöä ja sit aamulla se huomaakin, et se täti olikin setä!
No joo, olen kateellinen, myönnän. Minä niin haluaisin herätä sen setän vierestä… Eiku… Hmmm?

No, tulin töihin ja jotensakin vaikutti tiistai-ilta rauhalliselle, sillä vuoron vaihtuessa oli pubissa vain me työntekijät. Ja kun aamuvuorolainen lähti, niin jäin itekseen.
Kyllä sitä alkoi sitten porukkaa tulemaan pikkuhiljaa lisää.

Ilta meni kaikinpuolin hyvin. Asiakkaat olivat rauhallisia, eivätkä olleet vetäneet liikaa viinaa.
Kun asiakkaat olivat poistuneet ja olin laittanut ovet lukkoon, niin aloitin siivoamisen.
Menin tarkistamaan miesten vessan, jossa ei ollut roskan roskaa. Sen jälkeen suunnistin naisten vessaan, joka näytti aluksi yhtä siistille kuin miesten vessakin… mutta mutta.
Yhdessä kopissa oli lattialla terveyssiteen pakkausmuovit. Ajattelin, että varmasti sen kopin roskiksesta löytyy käytetty side. Eipä ollutkaan, vaan roskis oli tyhjä ja tämä käytetty tulvasuoja oli wc-pöntössä.
Ihan oikeesti? Mikä noilla akoilla on? Jos mies jättää istuimen ylös, niin se on jo maailmanloppu.
Mut naiset saa sulloa tamppooninsa wc-pönttöön. Jos sinne ei pidä työntää käsipyyhepaperia, ni ei sinne sillon terveyssiteitäkään saa tunkea.
Viime itsenäisyyspäivän aattona pubi oli neljään asti yöllä auki. Naiset käyttivät miesten wc:tä keskiyöstä alkaen, koska joku naaras oli työntänyt pönttöön tampaxin. Kyllähän se oli huuhdeltaessa mennyt pöntöstä alas, mutta jäänyt pääviemäriputken mutkaan kiinni, ja tämä tarkoitti sitä, että silloin kaikki pöntöt olivat tukossa.
Olin kirjaimellisesti kyynärpäitä myöten paskassa, kun yritin saada tukosta irti. Vesi nousi nousemistaan lattialla ja minä ähräsin putken kimpussa yli kolme tuntia.
Sen jälkeen en ole kovin iloisin mielin katsellut mainoksia tv:stä, kun niissä mainostetaan vieläkin imukykyisempiä siteitä.
Se aikamoisen turpea se tampaxi, kun se imee itseensä viemäriputkessa pari litraa vettä sisäänsä.

Täytyy varmaan pistää kyltti naisten vessaan:
”Mikäli kädessäsi on käytetty tamppooni, ja vieressä roskakori, ja yhä mietit, että mihin vittuun tämän tungen, niin tee juuri se!”

17.4.2008

To 17.4
Extravuoro

Tänään oli pubin 17-vuotis synttärit. Ei viititty hirveesti panostaa ohjelmaan, ku osu tää päivä viikolle… Itseasiassa ei ollu mitään ohjelmaa, mut juomatarjouksia kylläkin.
Myytiin hanatavaraa ja pullotavaraa kahella eurolla klo 17:sta sulkemiseen asti.

Tulin iltavuorolaisen avuksi vähän jälkeen kymmenen.
Ihmettelin ihan, et miten porukka on niinkin asiallista, mut ainahan niitä ääliöitäkin löytyy.
Eräs nainen, Allu (nimi ja perintötekijät muutettu) oli jotensakin oudolla päällä. Se höpötti kokoajan tiskillä, en kyllä tiedä kenelle, ihan sekoja asioita. Lopetettiin tarjoilu hänelle varmaan kolme tuntia ennen valomerkkiä, mut kyl se loppuun asti istui sitkeästi tiskillä, ja höpötti.
Kyl se varmaan muutamaan otteeseen yritti jotain tilata, mut kun en millään saanut sen jutuista selvää, niin oli pakko sanoa hälle, etten ymmärrä sen jutuista mitään.
Ihan oikeasti… Teksti oli tätä:
”Mä oon kyllä seurannu… noi muut ei tiedä… salaisuus… tää on niin natsimaista, vaikka osaat näytellä… siideri jäillä… sun lantio on hyvän näköinen… mitä sä esität… ei kyllä kuule… hyvä perse… miks noi muut… kaljaa kaljaa”

Siis, mitä vittua??? Niin kuin yllä mainitsinkin; Sanoin tälle eukolle, etten ymmärrä yhtään mitään, niin eikös tämä asiakas olekkin fiksu ja alkoi solkottamaan jotain helvetin ulkomaankieltä, jossa ei ollut kyllä mitään tunnettuja ulkomaisia sanoja. Sehän auttoi asiaa ihan ä-lyt-tö-mäs-ti (Vittu hei, mä taisin osata tavata)
No, se siitä muijasta.

Toinen huvittava (säälittävä) tapaus oli eräs mies, joka tilasi erään pullon juomaa, jonka normaali hinta on viis euroa. Ja koska oli tämä synttäritarjous meneillään, niin pyysin häneltä siitä kahta euroa.
Kaveri länttäsi mulle euron kouraan ja sanoi: ”Enkös mä tän tolla saa?”
Jumalauta!!! Jos juoma on jo yli puolet halvempi, ni miten vitussa siitä hinnasta vielä pitää ruveta tinkimään viittäkymmentä prosenttia? Olis perkele ollu tyytyväinen… No, kyllä mä sen hänelle ilmoitinkin seikkaperäisin sanankääntein, ja sen jälkeen sainkin sen pari euroa.

Viimein annoin valomerkin, ja porukka alkoi lipumaan pubista pois. Aloin laskemaan kassaa ja siivoilemaan.
Viis minuuttia ennen ovien sulkemista, sisään tuli neljän hengen seurue. Tää seurue oli ollut pubissa koko illan, mutta olivat lähteneet käymään jossain.
No, ne tuli tiskille ja tilasivat juomaa. Sanoin, että valomerkki on tullut jo parikymmentä minuuttia sitten.
Sit alkoi ruikutus, et: ”No anna vielä pari kaljaa, tai edes pari pulloa jotain. Ei me olla vielä niin kännissä!”
Hei haloo!!! Pubi on auki joka vitun päivä (paitsi jouluaattona) aamu yhdeksästä kahteen asti yöllä. (Joskus jopa kolmeen). Jos ei siinä seittemässätoista tunnissa kerkeä vetämään perseitä olalle, ni ei tartte syyttää kuin ihteään.
Amatöörit!!!

p.s. Nyt oli muuten vitturätit löytäneet oikean osoitteen naisten wc:ssä. (Onneks niitä ei löydy miesten vessasta… saattais alkaa pelottamaan, et kelle/mille sitä oikein on tullut flirttailtua tiskillä)

19.4.2008

La 19.4
PubiRisteily

Porukka oli tullut hyvissä ajoin oottelemaan risteilylle lähtöä. Pohjia vedettiin tasaseen tahtiin.
Klo 14 sitten lähdettiin matkaan. Yllättävää oli se, että kaikki ilmoittautuneet olivat mukana.
Yllättävää oli myös se, että kaikki pääsivät laivaan, vaikka matkalla oli nautittu Koffin sponsoroimia juomia ihan mukavaan tahtiin.

Se mitä matkalla tapahtui, on hieman hämärän peitossa. (Taisin tällä kertaa pitää vaatteet päällä.)
Parempi ehkä on, etten edes yritä muistaa.

21.4.2008

Ma 21.4
Paluu risteilyltä ja iltavuoro

Olimme Äänekoskella klo 01.45.
Roudattiin tyhjät korit pubiin, ja taidettiin jäädä joksikin aikaa nauttimaan tulijaisia.
Kaipa sitä nukkumaan pääsi joskus ennen viittä.

Mä en perkele ymmärrä, et miten vitussa mulle aina osuu risteilyn jälkeinen iltavuoro.
Tulinhan mä töihin, mutta olo oli aivan kamala.
Eikö nuo ihmiset tajua, että jos mulla ei ole kohmelossa kellekään mitään asiaa, niin miks niitten pitää puhua mulle?
Olisivat hiljaa, kun ei niillä kuitenkaan oo mitään järkevää asiaa.

Onneks sain tuuraajan itselleni noin klo 22, ja pääsin oman sänkyni hellään huomaan.
Täältä en liiku enää koskaan.

30.4.2008

Ke 30.4
Iltavuoro



Nyt ei enää keinuta. Onneks oli risteilyn jälkeen pitkät vapaat, ni sai rauhoitettua olotilaa.
Oli tos pari työpäivää, mut ei vaan sattunu mitään, mistä olis tarttenu avautua.

Mut nyt pääsee taas avautumaan…
Ton Sampo-pankin tietojärjestelmäsotkujen takia meidän pankkikorttikone meni sekaisin jo ajat sitten. Sampo-pankin VisaElectronit ei toiminu.
No, minäpä laitoin koneen päivitykseen, ja saimmekin uuden, päivitetyn koneen tällä viikolla. Nyt toimii kaikki kortit.
Olisi luullut, et nyt on homma kunnossa, mutta vitut! Homma kusee ja kunnolla.

Jouduttiin tekemään EMV-päivitys koneeseen. (EMV-päivitys tarkoittaa sitä, että nyt koneeseen käy sirukortitkin.) Asiakas voi halutessaan näpytellä tunnusluvun, ni ei tarvii kirjoitella nimmareita. Vitun hienoo ja näppärää. Nyt vaan JOKA SAATANAN KORTIN KOHDALLA SAA ODOTTAA USEITA MINUUTTEJA, et kone tarkistaa tilitiedot.
Eikä auta, et jos käyttää magneettijuovaa… Tuntuu, et silloin kestää tuplasti kauemmin.

Ja kaikki tää paska ihan vaan sen takia, et toi Sampo-pankki ja Danske Bank halusivat tehdä jotain uudistuksia tietoliikenneyhteyksiinsä… tai jotain.
En ole Sampo-pankin asiakas, mutta pitäisköhän vittuillessaan avata tili sampoon ja heti sen jälkeen sulkea se tili ja haistattaa paskat!

Maaliskuu 2008

17.3.2008

Ma 17.3
Rakas Päiväkirja!

Nythän on niin, että mun on pakko jatkaa tätä päiväkirjan kirjottamista.
Luulin jo, että olen henkisesti tasapainossa, mutta vitut. EN OO!!!

Siispä, aloitan jälleen terapiani ja puran paskaa oloani tähän Päiväkirjaan aina kun tuntuu, et paine kasautuu korvieni väliin.

Kiitos, ja anteeksi!

18.3.2008

Ti 18.3
Iltavuoro

Kaikki oli hyvin tullessani töihin, mutta kymmenen jälkeen illalla sisään saapui neljän hengen seurue. Kaks jätkää ja kaks muijaa.(Vaaleahiuksinen ja tummahiuksinen)

Ennen kuin jatkan, niin aluksi selvennän erään asian:
Meillä pubissa VISA ELECTRONILLA voi kirjoittaa enemmänkin, kuin mitä ostos maksaa. Tämä johtuu ihan siitä, että se on yhtä vittua olla kokoajan höyläämässä yksittäisiä ostoja. Helpompi on, että kirjoittaa vähän enemmän ja seuraavaa tilausta maksaessa hoitaa sen käteisellä… Silloin homma luistaa nopeammin, eikä muiden asiakkaiden tartte odottaa.
Sitä paitsi, sillä helevetin kortilla kun ei voi kirjoittaa tiliään miinukselle, koska pankkikorttikone tarkistaa JOKA IKINEN KERTA asiakkaan tilin.
(Varmasti tulen kirjoittamaan tähän päiväkirjaan lukemattomia kertoja tästä Electronista… niin perseestä se kortti on.)

No niin, palataanpa illan tapahtumiin…
Nää jätkät ja brunette tilasivat ja maksoivat ihan asiallisesti, mutta kun tuli blondin vuoro, niin tilanne olikin toinen.
Ensiksikin tää muija mietti ja mietti, että mitäköhän ottaisi. Viimein hän päätyi Kelkka-nimiseen drinkkiin. Tein juoman ja ojensin paukun hälle ja pyysin viittä euroa.

Seuraavassa vuoropuhelu minun (M) ja blondin (B) välillä, joka käytiin sen jälkeen, blondi oli antanut Visa Electronin mulle.

M –Paljolle kirjoitan?
B –Täh?
M –Niin, siis paljolle kirjoitan?
B –Täh? Mitä paljolle? Paljonko se sitten maksaa?
M –Viis euroa, mut paljolle mä höylään?
B –Mitä sä sitten kyselet, et paljolle?
M –Tää juoma maksaa viis euroa, mutta mä voin kirjoittaa vaikka kympille jos sä haluat. Silloin sä saat viis euroa käteisenä vielä takaisin.
B –No eihän se paukku nyt kymppiä maksa. Justhan sä sanoit, et se on viis euroa.
M –Joo joo. Paukku maksaa viis euroa, mutta ajattelin, et jos sä haluat, niin voin kirjoittaa vaikka kympille tai kahdelle, että kun/jos tilaat myöhemmin lisää, niin ei tarvii taas höylätä tolla electronilla.
B –Mikä kymppi tai kakskymppiä? Eihän se maksa ku viitosen.
M –Okei okei! En viittis ruveta vääntään rautalangasta. Tehdään sitten silleen, et mä kirjoitan samalle summalle. Pääsen jatkaan hommia.
B –Mille samalle summalle?
M –No vittu tuolle sun paukun hinnalle, viidelle eurolle, eli samalle summalle!!!
B –Joo… kai se on sit ookoo?

Höyläsin viimein kortilla saman summan, kuin juoma maksoi ja annoin kortin muijalle takasin, ja hän meni tyytyväisenä pöytään.
No, kyllähän se juoma aikanaan loppui, ja blondi tuli takaisin tiskille.

M –Mitäs sitten?
B –Paljonko toi salmari maksaa?
M –Kolme ja puol.
B –Laita yks sellanen, se tulee tolle mun kaverille!
M –Tuleeko muuta?
B –En mä vielä… Mä vien sen ensin ja mietin sitten. Mä lupasin kaverille, et mä maksan sen.
M –Niinpä. Ja tietenkin tän salmarin maksat electronilla?
B –Joo, ei mulla oo käteistä mukana.
M –Nii-in! Tän takia mä aikasemmin tarjouduin kirjoittamaan vähän isommalle summalle, et olis nyt sitä käteistä maksaa tää salmari, ettei tarttis alkaa höylään… taas.
B -???
M –Eikö ookkin niin, et kun sä oot maksanu tän salmarin sillä sun kortilla, vieny paukun kaverille, niin kohta sä tuut tilaamaan itelleskin jotain, ja taas sä joudut kaivaan sen korttis esille.
B –No… mutkun, mä en vielä tiedä mitä mä ottasin.
M –Ääh! Antaa olla. Anna se kortti tänne. Taitaa olla niin, et mä pääsen helpomalla tälleen. Eli, mä sit kirjoitan samalle summalle!
B –Häh? Paljonko toi salmari muka on?
M –Sen kolme ja puol.
B –Ethän sä sit voi sitä samalle summalle kirjoittaa!
M –Etkö sä perkele sitä oo kokoajan halunnu?
B –Niin mut se aikasempihan makso viis euroa!
M –Ei jumalauta… Nyt menee lujaa ja korkealta yli! Siis mitä sä tarkotat?
B –Ethän sä nyt voi samalle kirjoittaa, ku toi on halvempi, kuin se edellinen. Et kai sä nyt tosta salmarista viittä euroa ota?
M –Voi vitun pahvi! Kun mä sanon, et mä kirjoitan samalle summalle, niin tarkoitan sitä summaa, mikä on tän paukun hinta, eikä edellisen paukun… Ei vittu! Kuuntele: Mä kirjoitan tällä kortilla kolmelle ja puolelle eurolle! Ootko nyt tyytyväinen?
B –Joo, eikös se nyt menny oikein?

Heti kun pankkikorttikone oli tarkistanut tilin ja sylkenyt kuitin ulos, annoin kuitin allekirjoitettavaksi, ja heti kun blondi oli allekirjoittanut, hän tilasi itselleen toisen Kelkan.
Tämähän tarkoitti sitä, että heti sain pyytää uudestaan sitä vitun electronia, että muija voisi maksaa oman juomansakin.
Olin jo niin sekaisin, että tilanne oli todella huvittava… Mutta, kyllä se muija sai vieläkin yllätettyä mut… Kun olin tehnyt sille sen kelkan, niin hän antoi sen electroninsa mulle ja kysyi:
”Jos mä nyt pyydän sua kirjoittamaan samalle summalle, niin onks tää kelkka nyt sitten saman hintanen, kuin toi salmari?”

Ei helvettijumalutasaatanaperkelevittu!!! Mistä… mistä tää on tullut? Missä sen hoitajat? Missä sen pillerit? Missä sen vitun LEPOSITEET on?
Voin sanoa suoraan, etten koskaan olisi uskonut, että tallaista voi tapahtua.
Muu seuruekin yritti selvittää asiaa hänelle… niin yritti myös useat muutkin asiakkaat.
Onneksi ne lähtivät pois.
Eipä siitä illasta sen enempää.

p.s. Hei blondi! Jos satut lukemaan tän ja tunnistat ittesi, niin älä tule enää pubiin… Tai, jos olet tulossa, niin JÄTÄ SE VITUN VISAELECTRONIS SINNE PYÖREESEEN PEHMUSTETTUUN HUONEESEESI!!!!!

p.p.s Se loppuseurue, jotka olitte mukana. Jos tuutte vielä käymään, niin tarjoan kaljat. Rankkaa se oli teillekin.

19.3.2008

Ke 19.3
Iltavuoro

Mä en vieläkään usko tuota eilisiltaista todeksi…
Viimeyönä mietin, et jos tää muija tarvii vaikka kahdeksan euroa… hmmm… esimerkiksi, se olis velkaa jollekin, vaikka Mintulle, kahdeksan euroa, eikä sillä olis muuta, kuin se visaelectronisa ja pankit olis kiinni.
Meneeks se pankkiautomaatille, tunkee kortin sisään, näppäilee tunnuslukunsa ja yrittää näppäillä nostoksi kahdeksaa euroa?
Jos sattuisi käymään niin uskomaton tilanne, että vahingossa, siis VAHINGOSSA, hän nostaisikin kakskymmentä euroa automaatista, niin menisköhän ihan täysin vallan lukkoon, ja alkaisi huutamaan automaatille, että:
”En mä Mintulle oo kahtakymppiä velkaa!!! En varmaan oo! Se oli kahdeksan euroo!!! Sillä summalla mä siltä sen prätsin ostin!”

Viimein se rauhottuis hieman ja menis johonkin grillille vaihtaan setelin pienemmiks (Pubiin se ei pääsis vaihtaan, jos mä olisin töissä). Sit se tulis takasin automaatille ja alkais tunkeen kahtatoista euroo takaisin luukusta sisään, kun se haluais rahat tililleen…

En tiedä! Kyl mä luulen, et se vaan feikkas eilen… ei tommosia oo, kuin vitseissä… juu, niin sen täytyy olla.

Joulukuu 2007

31.12.2007

Eipä merkintöjä tullut tänä vuonna.. ähäpäs!

Tammikuu 2006

1.1.2006

Nyt on sit vuosi vaihdettu.
Olin siis eilen iltavuorossa ja sen jälkeen piti tehdä vielä inventaario... ja nyt tulin aamuun. Eli, eipä tarvinnut juurikaan nukkua.
Olisin siinä varmaan voinut vetäistä pari tuntia sikeitä, mut sepä ei oikein onnistunut, kun kuullosti, kuin olisi ollut tykistökeskityksen keskellä.
Kuka perkele on antanut luvan paukutella noita ilotulitteita pitkin yötä. (No joo, jos ei olisi ollut aamuvuoroa tänään, niin olisin varmaan ollut etulinjassa.)
Jokatapauksessa, aamulla oli vähän hidas olo, mutta päivä alkoi rauhallisesti. Normimeininkiä.

Puolen päivän aikaan alkoi olemaan kiirettä, kun talo oli lähes täynnä. Sai juosta astioita pöydistä ja myymään ihan urakalla.
Kaikki meni siihen asti hyvin, kunnes puolenpäivän jälkeen eräs kaveri menetti hermonsa biljardipöydässä.
Tottakai se on lampun vika, jos ei osaa pelata. Tää jätkä vetäsi biljardimailalla lampun, joka on biljardipöydän yläpuolella, paskaks.
Pistin tyypin pihalle. En muuten koskenutkaan häneen, vaan käytin selvää suomenkieltä, pyytäessäni häntä poistumaan. No, saatoin esittää pyyntöni noin 200 desibelin voimakkuudella, mutta vittuuks tuosta.
Porttikieltohan siitä sit läjähti.

Hetken aikaa oli taas ihan mukavata, kunnes sisään asteli eräs pariskunta. Tajusin heti, että nyt saattaa olla tulossa jotain jännää, sillä tällä pariskunnan rouvalla oli ollut jotain säpinää erään miehen kanssa, joka oli jo baarissa sisällä.
Ja niinhän siinä kävi, että kun tämä pariskunnan herra huomasi tämän miehen, niin siitähän alkoi pienimuotoinen keskustelu, jota he jatkoivat noin varttitunnin ajan ulkona. (Pistin heidät pihalle keskustelemaan, kun en jaksanut kuunnella.)
Ei siellä ulkona ilmeisesti ollut mitään tapahtunut, kun ei kummallakaan ollut mitään jälkiä missään. Jotain pientä kärhämää siinä meinasi vielä välillä olla, mutta se ei mua juurikaan enää kiinnostanut, sillä työvuoroni päättyi.

2.1.2006

Iltavuoro.
No niinpä niin. Pitihän sitä itsekkin hieman juhlia uutta vuotta eilisiltana. Mut oli tullu oltua niin tiiviisti töissä vuodenvaihteessa, ettei jaksanut vetää viunaa, kuin puoleenyöhön asti.
Se hyväpuoli siinä oli, ettei ollut juurikaan oloja tänään töissä.
Mielessäni siinä ajattelin, ettei porukka jaksa enää maanantaina vetää perseitä, kun on noita juhlapäiviä ollut. Tavallaan olin oikeassa. Normiväki ei ollut juomassa, mutta jotain ihmesakkia oli sitäkin enemmän.
Mulle tuli erittäin nostalginen olo, kun eräs asiakas tuli sisälle; Mä olin pienempänä kattonu pikkukakkosta, ja sieltä ohjelmaa "Rosvo Rudolf".
Ei jumalauta... Siinä se ny oli mun silmien edessä. Pikimustat hiukset ja pikimusta kokoparta. Huh huh!!! Joku barbababan näköinen möhköfantti oli mukana.
Mä ajattelin, et nää on jotain ihmeen hallusinaatioita eilisillasta, joten heitin ne pihalle.
Taisipa siinä ilta mennä muuten ihan O.K.

7.1.2006

Aamuvuoro.
Tää oli mun kolmas aamu putkeen. En enää tarkkaan muista, et mitä tapahtui minäkin päivänä, mut kun tänään näin erään asiakkaan, niin pitää kertoa eilisestä:
Pubiin saapui iltapäivällä eräs seurue, joista yksi miespuolinen oli aika hyvässä kunnossa. Normaalisti tää tyyppi tilaa viinaa, minkä kerkeää, oli olo mikä tahansa, mut nyt tää pyysikin vettä. Ihmeteltyä sitä ääneen, sain kuulla, että tää kaveri oli lyönyt vedon: Jos hän ei sammu ennen klo 18, niin hän voittaa 50.. Ja jos sammuu, niin maksumieheksi joutuu hän itse.
Hän kerkesi juomaan pari huikkaa vedestä, (klo 14.52) kunnes tuli jo tilaus. Siimänniä oli saatava. Annoin yhden, ja varoittelin, et se on petollista. Mut, kuten hän sanoi, eihän kolmessa tunnissa kerkeä sammumaan.
Vähän ajan kuluttua (klo 15.13) tuli toinen tilaus: "Anna mulle seimännsssshotsia ja villevallatnnn.. Pistä shiihenjotain kirkasta shekaan!"
Yritin selittää, ettei kannattaisi lisätä paukkuihin enää lisää viinaa, mutta mutta, kun se asiakas on kuulema aina oikeassa, niin mikäpä ettei...
Niin tuli paukkua pöytään... terästettynä.
Ja vieläkin oli pojalla kova uho päällä, että kyllähän minä tämän vedon voitan.
Tässä vaiheessa kaveri poistui tiskiltä ja seuraava havainto oli hänestä klo 15.45, kun kävin keräämässä astioita biljardipuolelta. Siellä tuo, kaikkien janoisten sankari, veti autuaana hirsiä. Tiedä sitten, että missä vaiheessa oli kerinnyt nukahtaa.
Mutta, vetoa hän ei kuitenkaan voittanu. Jäi noin kahdesta ja puolesta tunnista kiinni.

Et sellaisia vetoja. Hieman oli noivean oloinen, kun näin hänet tänään.
Loppupäivä meni kuin siivillä, sillä tänään mä lähden itsekkin hieman viihteelle... ROCK ROCK!!!

8.1.2006

Enpä ollut tänään töissä, mutta sen vaan halusin kertoa, että jos joku sattui näkemään mut eilen liikenteessä, niin...
VITTU, KYLLÄ TE VARMASTI OLETTE MUUTKIN HYPPINEET MUNASILLEEN RAVINTOLOISSA??? Joten on aivan turha tulla mulle vittuileen!!!!
Ja mullahan ei ole mitään morkkista mistään! Ettäs tiedätte! Mä painun takaisin pehkuihin!!!

Joulukuu 2005

31.12.2005

Olen kuullu monen kyselevän, et miks päiväkirjaan ei ole tullut mitään lisäyksiä...
Jumankauta, ooppa ite töissä tällasessa paikassa, ni hullukshan sitä tulee. Olin parantolassa vuoden, ja sain makoisia, mukavia nappeja.
Mut nyt oon taas päk, ja tarkoitus jatkaa päiväkirjaa, koska hoitajat sanoivat, et se on hyvin terapeuttista, kun saa purkaa ittejään.
Ja perkele... Enköhän mä purkanut itteäni vuoden aikana oikein urakalla. Jos kaikki purkeamiset olisi otettu talteen, niin sillä määrällä kansoittaisi koko maailmankaikkeuden. Vähän on kyl kädet kipeet... Mut se siitä.

Vuotta 2005 en tule milläänlailla kommentoimaan, kun en juurikaan mitään muista, mut tästä eteenpäin on tarkoitus kirjoittaa.. Siis silloin, kun on jotain järkevää, tai ei ees niin järkevää.

Ja nyt pitää valmistautua iltaa varten. Olis se ollu kiva itekin juoda vuodesta toiseen, mut ei auta.
Hauska nähdä, kuinka porukka on aivan lärvit, ja sitten ollaan niin kunnollisia huomenna, kun on tehty yöllä vaikka mitä lupauksia.
Katotaanpa viikon päästä, kun alkaa selittelyjen aika.

Helmikuu 2004

23.2.2004

Iltavuoro.
Piiitkästä aikaa tulin töihin, kun tuli pidettyä remontti-lomaa pari viikkoa.
Tuli tehtyä remonttia aamusta iltaan, lähes joka päivä ja oli olo vähän nuutunut loman lopulla. Eilen sitten kävin ottamassa sellaisen seitinohuisen humalatilan ja nukuin tänäaamuna pitkään. Herättyäni tunsin jälleen eläväni... Pientä kohmeloa lukuunottamatta, olo oli sangen mainio.
Mukavan kirpeä keli oli tullessani töihin, ja asiakkaita pubissa ei ollut juurikaan monta... Mutta, kuten ennenkin, loistavasti alkanut päivä ei koskaan tule olemaan sitä loppuun asti.
Heti kun sain itseni kammettua tiskin taakse, alkoi armoton meteli eräässä pöydässä. Siellä eräs "Ruusu" möykkäsi ja vittuili muulle pöytäseurueelle. Kävin ystävällisesti pyytämässä tätä naikkosta siirtymään muualle istumaan, muttei se mennyt jakeluun, kuin vasta kymmenennen kerran jälkeen. Siinä, että pyysin häntä siirtymään, tein todella pahan mokan; Jos pöydässä, keskinäisen väittelyn desibeli saavutti yli 90, niin tilanteessa, kun asiakkaat ovat kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, desibeli vähintään nelinkertaistui, kun molemmat halusivat tuoda asiansa julki.
Viimein tämä "Ruusu" lähti taksiin. Niin... itseasiassa vasta toiseen taksiin, kun ensimmäinen taksi ei suostunut viemään häntä mihinkään.
Sitten oli pubibingo, joka sai muutenkin rauhattoman olotilani muuttumaan sietämättömäksi. Sen vielä ymmärrän, että bingonvetäjä luettelee numeroita, mutta... Parempi varmaan havainnollistaa, eli otteita bingoillasta:

Bingolaput on jaettu, sekä kynät ja Bingonvetäjä istuu bingorummun taakse.

Bingonvetäjä (BV): "Hyvää iltaa ja tervetuloa pelaamaan ilmaista pubibingoa!"
(Asiakkaat hiljentyvät, ja valmistautuvat kuutelemaan numeroita, kun sisään tulee lisää ihmisiä)
BV: "Tervetuloa pelaamaan pubibingoa, täältä edestä saatte laput ja kynät."
Asiakas1: "Alota jo!"
Asiakas2: "Miten tätä pelataan?"
Asiakas3: "Yks kahvi, kahdeneuron limsa ja jäävettä."
Asiakas4: "Tuo mullekkin kahvia!"
BV: "Pelataan yhtä vaakariviä. Giideon 47!"
Asiakas5: "Mikä se oli?"
Asiakas6: "Hiljaa! Ei kuule!"
Asiakas7: "Se oli giideon 46!"
Asiakas8: "Eikäkö, 47!"
BV: "Bertta 6"
Asiakas9: "Mulla ois ollu 5!"
Asiakas10: "Seiska olis käyny"
Asiakas11: "Mulle ei oo osunnu yhtään koko lappuun?"
Asiakas12: "Onko sulla sipsiä? Anna limsa ja kuskille ilmanen kahvi!"
Asiakas13: "Tästä kynästä ei tuu!"
Asiakas6: "Olkaa nyt hiljaa!"
Asiakas14: "Huono lappu"
BV: "Niilo 35!"
Asiakas2: "BINGO!!!!!"
Asiakas6: "Vitut sulla mitään ole... Se pitää olla vaakarivi!"
BV: "Se taisikin olla harjoitteluhuuto... Jatketaan pelaamista ja pelataan yhtä vaakariviä. Ja mikäli voittajia on enemmän, niin arvonnan hävinnyt saa pullon olutta!"
Asiakas3: "Vettä!"
BV: "Bertta 11"
Asiakas9: "Mulla olis ollu kymppi!"
Asiakas10: "Perhana, ysi!"
Asiakas11: "Ei vieläkään yhtään koko lapussa!"
Asiakas6: "Nyt turpa kiinni!"
Asiakas13: "Tääkin kynä on rikki!"
....... Kymmenen minuutin jälkeen:
BV: "Otto 67, ja nyt, bingonvoittajan vasemmalla puolella oleva saa pubmarkuksen logolla varustetun pipon!"
Asiakas9: "Kuusysi olis ollu!"
Asiakas15: "Se sano kuusysi... Tihihihii..."
BV: "Iivari 18!"
Asiakas2: "BINGO... Kato nyt, eikö ookkin?"
BV: "Bingoja oli useampiakin. Tarkistetaan laput, ja arvonnan hävinnyt saa pullon olutta. Päältä vai alta? Ja arvonnan hävinnyt lähtee liikkeelle."
Asiakas2: "Voi perkele... Tää on epäreilua. Saanko mää mielummin sen kaljan tilalla limsaa?"
BV: "Pelataan neljää vaakariviä, ja palkinnot paranee! Otto 75."
Asiakas10: "Sivuosuma.... Mulla ois ollu 74."
Asiakas11: "Hei jätkät! Mulla on kahden päässä!"
Asiakas13: "Mikä näissä kynissä..."
Asiakas6: "On se nyt jumalauta!!!! Pitäkää ne turvat tukossa!"
Asiakas12: "Saako tän viidennen kupin kahvia ilmaiseksi? Ja laita kaverille limsa!"
Asiakas16: "Saisinko ykkösolutta?"
BV: "Iivari 21."
Asiakas10: "Voi että... Enää puuttuu kolmonen... Tule kolme tule kolme tule kolme..."
Asiakas9: "Ykstoista, ykstoista, ykstoista!"
Asiakas8: "Se on huudettu jo ajat sitten!"
Asiakas11: "Bingo, bingo, BINGO, BIIINGOOOOO!!!!!"
Asiakas8: "Se meni jo vanhaks..."
Asiakas11: "Tää on ihan perseestä... Mä en tuu enää ikinä pelaamaan! Saanko kuitenkin vielä yhden jääveden?"

Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta alkoi jo kyllästyttämään tää kirjoittelu. Ideana oli kuitenkin havainnollistaa, että meteli on erittäin runsasta.
Jos huominen aamuvuoro on rauhallinen, niin kirjoitan sitten tänpäivan loppuillan tapahtumista lisää.

24.2.2004

Aamuvuoro
Olipa mitäänsanomattoman tylsä päivä. Joten, voisin palata eiliseen iltaan, ja sen tapahtumiin.
Bingon jälkeen, kuten aina, absolutistit lähtivät koteihinsa ja ammattilaiset jäivät.
Baarissa oli myös pubin, nuori, miespuolinen työntekijä, joka tempoi viinaksia yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Siihen, hänen viereensä, purjehti eräs vanhempi nainen, joka alkoi heti ehdottelemaan.(Senverran täytyy mainita tästä naisesta, että hän on erittäin kuuluisa miesten kanssa vehtaamisesta. Kutsuttakoon häntä vaikka tässä yhteydessä peitenimellä S.S.)
En ilmeisesti ollut saanut työkaveriani tarpeeksi humalaan, koska hän kieltäytyi S.S:n tarjouksesta, harrastaa suullista kanssakäymistä.
(Tiskillä oli eräs mies, joka naureskeli S.S:n yrityksille. Hän puheli vähän siihen malliin, että kaikkea sitä liikkuukin täällä pubissa... S.S: kertoi hetken päästä, että tämä mies oli käynyt tänään hänen luonaan suullisella. Ja on käynyt useamminkin... Joten... Heheh... Oma lehmä ojassa!)
Pitkään S.S. seurasi työkaveria, mutta vaihtoi kohdetta, kun sisään tuli kolmen pojan seurue. Samantien S.S. meni heidän pöytäänsä istumaan. Käskin pojat pihalle, koska heillä ei ollut papereita, mutta nuorin heistä jäi kuitenkin tuulikaappiin norkoilemaan ja viimein palasi S.S:n pöytään. Menin uudestaan pyytämään nuortaherraa ulos. S.S. pyysi hänen saada jäädä, koska olivat menossa kuulema samaan osoitteeseen. Siinä sitten taksi tilattiin ja samaan kyytiinhän he menivät. Luulen, että sai poika kunnon kokemuksen.. No, jokainen tyylillään.

Ilta sujuikin sitten melkoisen ongelmitta, kunnes, entuudesta tuttu, suurikokoinen herra tuli tiskille ja pyysi soittaa taksin, jonka sitten soitinkin. Taksi tuli pihaan ja ilmoitin taksin saapumisesta. Hän sanoi, että taksit kyllä odottavat häntä.
Meni viisi minuuttia... meni kymmenen... Vartin kuluttua taksi kurvasi pihasta pois ja mainitsin herralle, ettei odotuttaisi takseja, koska jos joku muu tilaa kyydin, niin he joutuvat odottamaan pidempään herran takia.
Isoherra ilmoitti, ettei ollut pyytänyt mitään taksia, ja siinä sitten aloimme keskustelemaan asiasta.
Jossain vaiheessa keskustelua, isoherra sai jonkinlaisen älynväläyksen ja viskasi minua drogilasilla. Onneksi osui vain olkapäähän. Oli siinä, jälleen kerran, porukalla hauskaa katsella, kun muurahainen käskee elefanttia siirtymään ulos.
Onneksi herra viimeinen pyysi soittamaan taksin (?) ja poistui kiltisti, eikä minun tarvinnut käyttää äärimmäistä väkivaltaa.
Että sellainen avaus oli tulla lomalta takaisin töihin.

P.S. Tänään päivällä isoherra kävi pyytämässä anteeksi käytöstään. Oli erittäin noivean oloinen.

27.2.2004

Aamuvuoro
AAAAAAAAAAAARRRRRRRRRGGGGHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Miksi, oi miksi? Miksi ihmisten pitää aloittaa viinan juominen jo aamuyhdeksän aikaan?
Eilen oli iltavuoro, ja tietenkin piti töiden jälkeen käydä nauttimassa, eräässä nimeltämainitsemattomassa Q-baarissa, yksi iltakalja. (Okei, okei! Jos joku näki mut siellä, ni join puolitoista) Eli nukkumaan pääsin vasta paljon suunniteltuani myöhemmin. Ja sitten aamulla kasilta ylös ja pubiin keittämään kahvia asiakkaille valmiiksi, että saavat heti kofeiininsa, kun tulevat sisälle. (Kävisivät nekin perkeleet vaikka Nesteellä tai Shellillä, sillä liikeideana pubissa on se, että siellä myydään alkoholia!)
Jokatapauksessa, olin niin rikkipoikkiväsynyneentympääntynyt, että kirosin asiakkaat mielessäni alimpaan helvettiin, koska ilman heitä saisin nukkua pitempään. Miten ihanata olisi ollut jatkaa unia, jossa kaksi naista tulee viereeni ja... Se lammas oli kyllä siinä liikaa, mutta muuten kiva uni.
Noh, pakkohan se oli yrittää olla mielettömän kiinnostuneen oloinen ja tehokas, sillä mä saan kuulema palkkaakin. Ihme, ettei se vain näy tilillä?
Päivää kohden alkoi mielikin virkistymään, kunnes kävin tsekkaamassa pubin vieraskirjan. Siellä joku kertoi... Parempi, että liitän sen kirjoituksen tähän. Eli tällainen viesti:

"Kyllä nuo bingoillat taitaa olla työntekijöille aika rasittavia...
Luin just päiväkirjaa helmikuun kohdalta..
Kärsikää!"



Voi vidu!!! Tuon kirjoittajan täytyy olla sadokisti, (Hei, uusi sana!) siis, sadisti, koska kirjoittelee tuollaista.
Kotonaan tämä henkilö suunnitelee illan ohjelman valmiiksi ja soittaa kaverilleen, sopiakseen taktiikan, jota sitten käyttävät kokoillan. Toinen tilaa kahvia ja toinen limsaa, tai peräti vettä, jäillä.
Mieleeni jäi elävästi viime sunnuntailta kuulemani lausahdus, kun eräs neitokainen oli voittanut jonkun bingon ja sai palkinnoksi joko tuopin olutta tai ison siiderin, niin tämä tulee tiskille ja kysyy, että voiko sen palkinnon vaihtaa limsaan. Eisunkilinvitunperkeleenhevonreva!!! Mikämikämikämikämikämikämikä? Kyseessä on pubibingo, joka järjestetään pubissa, jossa on A-oikeudet ja porukka tietää, että palkintoina on tavara- ja juomapalkintoja ja silti tullaan limuja pyytään.
Okei! Vaihdetaan palkintoja. Tässä olisi ehdotus tuleviin bingoiltoihin:
1. Vaakarivi: Kuppi kahvia ja hermesetas
2. Vaakarivi: Kuppi kahvia ja kolmepalaa sokeria
3. Vaakarivi: Kahvikuppi ja jäävesi
4. Vaakarivi: (Ja palkinnot paranee) Limsalasi ja kuskille vettä, jäillä.
5: Vaakarivi: "Kuinka ymmärtäisin ravintolan henkilökuntaa joka ei välttämättä halua asiakkaakseen ihmisiä jotka eivät tuo kuppilaan senttiäkään vaikkakin heille järjestetään vaikka minkälaisia ilmaisia tapahtumia siinä toivossa että he muulloinkin käyttäisivät kyseisen anniskelupaikan palveluja muuhunkin kuin vessassa käymiseen tai veden juomiseen"- 800-sivuinen, värikuvin varustettu kirja. Sekä voittajan vasemmalla puolella olevalle pubmarkuksen-logolla varustettu pipo.
Äähhh... Nyt saa riittää pubibingosta kirjoitteleminen. (Ellei joku uuno nyt ottanut tästäkin itteensä.)

P.S. Toi sadokisti oli senverran hyvä sana, että mä omin ton itelleni, ellei joku oo kerinny ensin. Ehkä masisti olis parempi... No, mä käytän molempia. T: SadokistiMasisti

Tammikuu 2004

1.1.2004

Rakas Päiväkirjani, minulla on ollut sinua niin ikävä jo pitkän aikaa, mutten ole kerennyt kirjoittamaan. Kaikkea on sattunut viimekerrasta, mutten niitä ala enää muistelemaan. Nyt on uusi vuosi ja uudet asiat... tai, no? Asiakkaat juovat viinaa ja ovat idiootteja, eli eipä se mihinkään ole muuttunut

5.1.2004

Iltavuoro.
Työpäivä ei alkanut kovinkaan hyvin, sillä pientä flunssaa oli aistittavissa poskionteloissa, päässä ja nivelissä.
Onneksi pubi oli hiljainen kun saavuin töihin. Epäonnekseni laatu korvaa määrän:
Sisään asteli, pienessä mäiskeessä, nuori isänmaantoivo, jolleka tarjoilin yhden oluen. Eipä aikaakaan, kun sain olla hänen ja pubin kookkaimman asiakkaan välissä. Nuorimies siirtyi viimein toiseen pöytään ja minä tiskin taakse.
Puoli tuntia meni ihan o.k, kunnes tämä pojanjoloppi nousi pöydästä... Paskanmarjat, siis kaatui turvalleen pöydästä. Huomaa, ettei siitä ole kovinkaan kauan, kun tämä nuorimies suoritti armeijan, sillä niin komeasti hän siirtyi tiskiä kohden ryömimis-tekniikalla. Upeasti hän kampesi pystyyn ja vaati saada lisää juomista, mutta ilmoitin hänelle, että hänen kiintiönsä on täynnä. Siinä tovi keskusteltiin asiasta, notta kumpi päättää asiakkaiden juomisesta, ja koska selvyyttä asiaan ei tullut, niin siirryin tiskin takaa keräilemään astioita ja jätin pojan pitämään tiskiä pystyssä. (Eihän sitä tiedä, vaikka pubin tiski olisi kaatunut, sillä se ei ole kuin viidestäkymmenestäkahdeksasta kohdasta pultattu lattiaan)
Olessani ottamassa tilausta, tältä aikaisemmin mainitsemalta, suurelta mieheltä, oli tämä nuorimies kammennut itsensä tiskiltä, ja jollakin tapaa saapunut selkäni taakse. Hän vaati vielä kerran juomista, ja kun olin antanut kielteisen vastauksen ja pyytänyt häntä siirtymään ulos, niin eikö se perkele lyönyt mua selkään, jonka jälkeen hän viimeinkin tajusi lähteä ulospäin. En välittänyt lyömisestä, mutta kun hän ulko-ovella monotti pubin ovea, niin silloin lähdin hänen peräänsä, sillä kyllä minua saa joskus vähän motata, mutta pubin omaisuuteen ei kajota.
Otin hänet ulkona hellään syleilyyn ja kerroin mielipiteeni asiasta. Huomaamattani, oli tämä suurikokoinen asiakas tullut selkäni taakse ja nappasi pojanklopin käsiinsä. Minä siinä irroittamaan, noita leipälapion kokoisia, käsiä pojan kaulan ympäriltä. Viimein kädet irtosivat ja minä siirryin tämän ison miehen eteen. Hieman varmaan asetelma saattoi näyttää koomiselta, koska minun päälakeni oli hänen olkapäiden tasalla, ja karjuin miehelle, että hänen on siirryttävä itse sisälle, ennenkuin minä vien. Onneksi tämä herra suostui itse menemään, sillä olisihan se ollut hänelle noloa, jos minun olisi pitänyt lähteä häntä siirtämään.
Kuinka kävi tälle nuorelle pojalle? Käännyttyäni katsomaan taakseni, ei häntä näkynyt missään. Oli ehkä viimeinkin iskenyt hänelle itsesuojeluvaiston päälle.
Muuten oli taas vähän aikaa rauhallista, kunnes kymmeneltä pubi oli täynnä, koska huomenna on loppiainen ja ihmisillä vapaapäivä. Minä olin yksin tiskintakana töissä ja yritin parhaani mukaan saada ihmiset tyytyväisiksi. Mielestäni onnistuin siinä suht hyvin, mutta kyllä soraääniäkin kuului... mutta annoin minä takaisinkin, ainakin eräälle vanhemmalle naiselle. Siitä se ämmä saa syyttää vain itseään. Jos asiakas näkee, että tarjoilija tekee hikihatussa töitä ja tarjoilija ilmoittaa monta kertaa, että on tulossa palvelemaan, kun kerkeää, niin mikä vittu siinä on, että omalla vuorolla pitää alkaa vittuilemaan. Jotain se akka sanoi, ettei mun pitäisi esittää... Mitä perkelettä mä muka esitän, kun juoksen peräsuoli pitkällä ja teen paukkuja niin nopeasti, kuin vain pystyn. Hetken siinä tämän ääliön kanssa juteltuani, ilmoitin hänelle, enkä millään hiljaisella äänellä, että painukoon vittuun! Onneksi ymmärsi edes sen.
Juu, olipa kiva ilta... tällaista lisää.

9.1.2004

Iltavuoro.
Tuohon maanantain häslinkipäivään palatakseni. Siis, tähän suurikokoiseen herraan senverran, että silloin illalla keskustelimme käyttäytymisestä. Hän sanoi, että se poika oli vittuillut hänelle, niin sen takia hän oli tullut ulos ja napannut pojan syleilyynsä. Hetken keskusteltuamme hän kertoikin, että oli tullut auttamaan mua... Siis, minkä helevetin takia? Minähän olin se, joka siirteli poikaa vertikaalilinjassa edestakaisin, eikä päinvastoin. Tämä isoherra Herra lupasi, että tästä lähtien hän käyttäytyy nätisti kaikin puolin... Ja paskan marjat. Tänään kun olin tullut töihin, niin samantien meille tuli pientä hänksää. Herra siinä huuteli pöydästä ja käski tuomaan kierroksen. Minä siinä kyselemään, että minkähänlaista sitä tuodaan, muttei kukaan sanonut mitään. Sitten kysyin uudestaan ja sanoin, että tuon ainoastaan ne juomat mitä pyydetään. Pöydässä istui kuusi ihmistä ja tilauksia tuli neljä. Tein paukut ja vein pöytään. (Tämä pöytiin tarjoilu ei ole pubissa tapana, joten olisi luullut seurueen olevan tyytyväinen, kun kerrankin vaivauduin nostamaan perseeni penkistä) Kun pääsin takaisin tiskin taakse, niin jo alkoi huutelu pöydästä, että miksi tämä ja tämä henkilö ei saanut mitään juotavaa. Yritin selittää, joku hymyn tapainen kasvoillani, että minähän sanoin selkeästi, että herrat on hyviä ja kertovat , että mitä haluavat, sillä en minä mikään ajatustenlukija ole. Tähän tämä isomies totesi kuuluvalla äänellä, että:
"Sinä olet täällä töissä! Sinä tarjoilet!"
Jumalauta! Ei voi olla totta! Joku on sisäistänyt tällaisenkin asian. Jippii!!! En malttanut olla ilmoittamatta, että:
"Minä todellakin olen täällä töissä, ja olen varmasti vielä huomennakin, mutta sinä olet tänään asiakkaana, muttet ehkä ole enää huomenna!"
Siinä sitten taas jonkin aikaa keskusteltiin ja pääsimme jonkinlaiseen yksimielisyyteen. Annoin hänen jäädä asiakkaaksi, eikä hän enää illalla pyytänyt tuomaan pöytään.
Loppuilta oli erittäin rauhallisen hiljainen. Ah autuutta!

20.1.2004

Aamuvuoro.
Kylläpä on ollukkin tää alkuviikko hiljaista, oikeastaan koko tammikuu. Kuka perkele on menny keksimään tän tipattoman tammikuun. Eikö enää riitä raitis helmikuu? Mulla se ei kyllä toimi, koska on synttärit helmikuussa, ja minähän haluan silloin vetää viinaa. Aina olen tehnyt niin. (Paitsi sillon kun olin vielä alaikäinen, tietenkin)
Pitää varmaan perustaa kansanliike vastustamaan tällaisia viinaa hylkiviä ideoita, tai järjestää omia tempauksia ja juomaan yllyttäviä sanontoja joita viljelisi ympäriinsä.
Täällä pubissa voitaisiin laskea viinan ja kaljan hintoja yli puolella juuri tammi- ja helmikuuksi. Ne julistettaisiin kännikuukauksiksi. Sitten julistettaisiin maaliskuussa kännikuukauden asiakas, jolle maksaisimme AA-kerhon jäsenmaksun loppuvuodeksi ja ilmainen antabuskuuri kuuluisi kanssa.
Siinä sitä sitten keksittäisiin uusia sanontoja vanhoihin. Esim: "Parempi drogi kourassa, kuin kymmenen alkossa!", "Kyllä pirtu poliisit työssään pitää!", "Levisi, kuin Jokisen eväspullo!", "Ei omenaviini kauas alkosta putoa!", "Pienenee kuin tuoppi valomerkin edellä!", "Onko valomerkin jälkeistä elämää?" ...ja eräänä sanontana, jo tutuksi tullut: "Asiakas on aina oikeassa, paitsi ei täällä!", sekä: "Kuule, ei ole, eile viela oli!"
Jos ei näillä "selviä" tammikuusta, niin on se perkele!!!

Helmikuu 2003

1.2.2003

RAITIS HELMIKUU!!!

Ja paskan marjat. Porukka vetää viinaa ihan sikana.

Alkuilta oli rauhallinen, mutta myöhemmin repes. Porukkaa oli paljon. Oli senverran kiirusta, ettei oikein muista tapahtumia. Joku kaatoi tietsikan näppäimistölle kossukolat ja joskus puol kahen aikaan, kun laitoin canal +:n päälle, alkoi pari naisasiakasta valittamaan TV:stä tulevasta ohjelmasta. Höh!!! Enhän minä sille mitään voi, että canalilta tulee yöllä muutakin, kuin urheilua... Ketä se nyt haittaa, kun televisiosta ja isolta kankaalta tulee ohjelmaa, jossa nainen ottaa mieheltä poskeen ja mies lirkuttelee naisen hehkunappulaa... Vittu, ei kukaan mies valittanut tosta ohjelmasta. Minen ainakaan!

tuo taisikin olla päivän ainut mieleenpainunut asia.

Ääh, ja huomenna aamuun...

2.2.2003

Yäk yäk yäk... Nää heräämiset on kamalia. Varsinkin iltavuoron jälkeen. Mut, minkäs teet. Oli vaan kammettava ittensä ylös. Muistin aamulla, että mullahan jatkuu jo kolmattakymmentäkolmatta tuntia raitis helmikuu. Jippii!!! Tätähän täytyisi juhlia... joskus.

Eräs asiakas oli jo varttia vaille yheksän oottamassa, että pääsee sisälle. Päästin sen lämmitteleen, ja itse kiroilin mielessäni, kun en voinut mennä nettiin katteleen vastakkaisen sukupuolen vaatteettomia vartaloita. Pitikin olla hyväsydäminen, damn!!!

No, aamu jatkui jälleen krapulaisten asiakkaiden puheensorinasta ja mollivoittoisten laulujen lurituksista.

Taitaa olla uutta muotia, väitellä siitä, että kuka on mokannu eniten edellisenä iltana. Jätkiä selvästi vituttaa ne asiat, mutta kun niitä kertoo kavereille, niin silmät loistaa, suupielistä valuu vaahtoa ja käsi tekee ilmaan erilaisia kuvioita. Kuuntelija taasen katsoo silmät pyöreinä, hieman eteenpäin kurkottautuneena, kertojaa ja odottaa saavansa suunvuoron, jonka aloittaisi sanoen, että: "Eihän tuo vielä mitään..."

No joo!!!

Hahaa! Tänään oli vuorossa monopolia. Meitä oli ihan neljä pelaajaa. Eipä siinä tapahtunut mitään erikoista, mutta tulipahan sanottua.

Muistin jossain vaiheessa, että se tietoneen näppis oli vielä aivan viinassa. Otinpa ruukkarin ja avasin näppiksen ja pesin sisällön. Sitten kuivattelin tavarat ja kasasin takasin. Muuten hyvä, mutta muutama nappula ei toiminut, joten tein saman uudelleen. Tuloksetta. Yhä ne muutamat nappulat vain olivat siinä toimimatta pätkääkään. En tiedä, johtuiko se tästä, raittiin kuukauden aiheuttamasta, sekavasta tilasta, mutta jotenkin ne näppäimet näyttivät hymyilevän.... eipäs, vaan virnuilevan minulle. Nappasin näppäimistön lattialle ja tanssin pari tahtia polkkaa sen päällä. Sitten esittelin Herra Tuolin, tälle kyseiselle näppäimistölle, ja annoin tuolinkin tanssia vähän polkkaa. Otin näppäimistön lattialta, tai sen, mitä siitä oli enää jäljellä, ja ripustin sen roikkumaan seinälle, omasta johdostaan... Mulle ei vittuilla!!!

Ja kello tuli viisi, ja mun työvuoro oli pulkassa.

5.2.2003

Iltavuoro.

Ei juurikaan tapahtunut mitään. Rauhallista. Kerrankin.

Ja raitis helmikuu vaan jatkuu. Kyl mä oon kova jäbä.

7.2.2003

Jälleen iltaan. Eilen piti olla aamuvuorossa, mutta tehtiin taas kaverin kans remonttia, joten pyysin tuuraajan.

Ja helvetti repesi välittömästi, kun pääsin töihin. Äänekosken nopein, kaunein ja voimakkain mies tuli sisään ja heti alkoi härkkiminen. No, kyllähän sai rähinää aikaan, mutta onneksi sain ne loppumaan.

Hetken jo vaikutti, että kyl tää tästä. Mutta sitten menin käymään miesten vessassa ja siellähän tämä herra oli oma kossupullo kädessä. Tai ei ollut kauan, sillä otin pullon ja kaadoin sen, noin 0,6 litraa kossua, viemäriin. Ja eikun äijää pihalle. Ovella siinä hetken keskustellaan, sylikkäin, pubin säännöistä. Ilmoitan, että viina on menetetty Jätesavolaiselle, ja saattelen hänet ulos.

Rauha maassa... Kunnes sankarimme saapuu, 10 minuutin kuluttua, takaisin. Tällä kaverilla on hauska tapa luulla, että teki mitä tahansa, niin se on anteeksi annettu alle vartissa. Ja taas lähdettiin. Tai en minä, vaan hän.

Loppuilta menikin sitten mukavammin. Porukkaa oli ihan normaalin perjantain mukaan. Kyllä tää varmaan tästä iloksi muuttuu.

8.2.2003

Ääääh!!! Maha oli vähän kipee aamulla, mutta ajattelin että kyllä se siitä helpottaa iltapäivään mennessä.

Kävelin työpaikalle ja haistelin ilmaa. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja sen säteet leikkivät lumihangen pinnalla ja linnut visersivät sulosointujaan. Raikkaan kirpeä pakkanen nipisteli poskipäitäni. Mahakipu tuntui olevan tipotiessään. Saavuin työpaikalle jo puoli yhdeksältä. Keitin kahvit valmiiksi. Mmmm... Miten voikaan kahvi tuoksua niin hyvälle. Laitoin musiikin soimaan ja istuin lukemaan päivän lehdet. Mahtavaa. Tää on upea työpaikka. Eilisen illan ahdistuneisuus oli pyyhkiytynyt pois.

Avasin oven kello yhdeksän ja asiakkaita alkoi saapua sisälle. Ensimmäinen asiakas jopa hymyili, vähän.

Jumalauta, kello oli jo puol kymmenen, ja mulla upea fiilis. Uskalsin jo syödä jotain, sillä en ollut kotona syönyt aamupalaa, sillä pelkäsin mahani tulevan kipeämmäksi. Keitin teetä ja söin paahtoleivän, ilman voita... (Nyt on pakko tiivistää päivän tapahtumat)

----

klo 9.32 -Asiakas pudottaa lasin lattialle, mutta lasi säilyy ehjänä. Huh huh!

klo 9.32,05 -Asiakas yrittää nostaa lasin lattialta, mutta pudottaa sen ja nyt se meni rikki.

klo 9.48 -Sisään saapuu asiakas (A1), joka laittaa jukeboxiin soimaan hevilettiörinämusiikkia.

klo 9.49 -Asiakas (A1) tahtoo musiikin kovemmalle.

klo 9.49,02 -Toinen asiakas (A2) tahtoo musiikin hiljemmalle.

klo 9.49,05 -A1 haluaa kovemmalle.

klo 9.49,06 -A2 haluaa hiljemmalle.

klo 9.49,07 -Juoksen tiskin takaa asiakkaiden väliin. Saan musiikin sopivalle volyymille.

klo 10.07 -Sisään juoksee mies, joka vaatii saada kaksi kaljaa häppärihintaan. Kieltäydyn.

klo 10.14 -Lasin pudottanut asiakas kaataa pöydässä tuoppinsa. Käyn siivoamassa.

klo 10.30 -Sisään saapuu rouva, joka kaivaa kassistaan huuliharpun ja yrittää tapailla sillä jotain biisiä.

klo 10.30,05 -Pyydän rouvaa ystävällisesti laittamaan soittimen pois.

klo 10.46 -A1 antaa minun ymmärtää, että hän oli tunti sitten oikeutettu kuuntelemaan musiikkia kovempaa.

klo 11.01 -Eräs nainen ryntää sisälle ja kysyy, että mistä pääsee ulos... ???? En ymmärtänyt minäkään.

klo 11.31 -Sisälle saapuu kuuden hengen seurue, jonka ensimmäinen kommentti on: "Räkälä!"

klo 11.32 -Mahasta kuului pieni murina.

klo 12.05 -Pubissa on paljon asiakkaita ja rouva kaivaa huuliharppunsa esiin ja alkaa "soittamaan".

klo 12.05,05 -Pyydän rouvaa laittamaan soittimen pois.

klo 12.14 -6 hengen seurue huutelee pöydästä, ja vaatii minua tuomaan heille yhden kossuvissyn.

klo 12.15 -Yksi seurueen jäsenistä tulee vittuilemaan, kun palvelu ei toimi tässä räkälässä.

klo 12.35 -Mahasta kuuluu vähän murinaa.

klo 12.43 -Kaksi asiakasta päättävät ottaa pienen matsin. Kerkeän väliin ennen lyöntejä.

klo 12.44 -Toinen edellisistä haluaa vielä "keskustella". Ja taas joudun ryntäämään väliin.

klo 12.44,02 -Rouva kaivaa huuliharppunsa ja aloittaa soittimen rääkkäyksen.

klo 12.44,03 -Yritän pyytää, litistyneenä kahden miehen välissä, rouvaa lopettamaan soiton.

klo 12.55 -Saatuani kaverukset rauhoittumaan, käyn sanomassa rouvalle, että pitää sen kirotun soittimen piilossa.

klo 13.02 -Maha murisee ja kurisee melkein kokoajan. Vähän kipristelee.

klo 13.26 -Lasinrikkoja pudottaa tuhkakupin lähtiessään vessaan.

klo 13.39 -Eilinen viinansa menettänyt, pyrkii sisään. Annan ymmärtää, ettei tarvitse tulla.

klo 13.55 -Lasinrikkoja tulee vessasta? ja kaataa grokilasin kaverinsa päälle mennessään istumaan.

klo 14.00 -Fc Keitelejazzin jätkät aloittavat varastojen siivouksen. Yritän neuvoa heitä, kun samalla palvelen asiakkaita.

klo 14.01-15.57 -Yritän neuvoa jätkille, että mitä menee roskiin ja samalla palvella asiakkaita. Mahaan sattuu jo aikalailla.

klo 16.03 -Rouva kaivaa huuliharppunsa jälleen esiin.

klo 16.03,01 -Huudan, että harppu voi sulloa harppunsa perseeseensä ja ellei siinä onnistu, niin autan mielelläni.

klo 16.05 -Lasinrikkoja pudottaa tuhkiksen ja kaksi tuoppia lattialle, kun tulee hakemaan lisää juomaa.

klo 16.10 -Mahaa vihloo mielettömästi.

klo 16.16 -"Kari Vepsä" pyytää soittamaan taksin.

klo 16.27 -Eräs mies vaihtaa kolikoita. Kuulen rouvan suunnittelevan soittaa huuliharppua, kunhan on käynyt WC:ssä.

klo 16.27,05 -Käyn hakemassa huuliharpun tiskin taakse jemmaan. Ilmoitan "Vepsälle" taxin olevan pihassa.

klo 16.28 -Herra Iäksvelaks herää pöydästä ja tahtoo pirssiauton.

klo 16.31 -Rahanvaihtaja alkaa syyttämään minua huijariksi. Annan hänen ymmärtää, ettei mulle vittuilla, 100 desibelin voimalla.

klo 16.33 -"Vepsä" pyytää soittamaan taxin, uudelleen.

klo 16.37 -Herra Iäksvelaks ei pysy enää pystyssä. Onneksi saan delekoitua nojapuu-homman eräälle asiakkaalle.

klo 16.42 -"Vepsä" käy istumassa taksissa mutta tulee pian takaisin. Rouva kyselee harppuaan. Enhän minä mitään tiedä.

klo 16.45 -Lasinrikkoja törmää pöytään tullessaan vessasta. 5 tyhjää tuoppia, 2 grokilasia ja yksi vajaa kossuvissy maahan.

klo 16.47 -Huomaan, että Herra Iäksvelaks on lähtenyt rakennuksesta. "Vepsä" pyytää jälleen taksia.

klo 16.50 -Maha on kuin tulessa.

klo 16.57 -Taksi saapuu pihaan. Rouva sanoo lähtevänsä. Löydän "vahingossa" huuliharpun. "Vepsä" menee samaan taksiin.

klo 17.00 -Työkaveri tulee päästämään mut töistä.

klo 17.01 -Juoksen kohti kotia ja kiroilen, kun naama on jäässä ja lintujen viserrys muistuttaa minua siitä huuliharpusta. Jos ei olis maha kipeä, niin perseet vetäisin.

9.2.2003

Iltavuoro oli tänään vuorossa. Töihin oli aika "huoletonta" tulla, sillä eilistä helevettiä ei mikään voita.



Ilta menikin ihan O.K. ja tietokilpailukin myös.

10.2.2003

Se siitä raittiista helmikuusta. Ajattelin aamulla, kun heräsin taas siihen saatanan kellon pirinään, että eiköhän tässä oo kärsitty jo ihan liikaa, ja sitäpaitsi, on mun synttärit, niin on jo korkea aika nauttia erinäisiä annoksia olutta. Mutta työvuoro oli kuitenkin tehtävä ensin.

Päivä meni yllättävän kivuttomasti, mielessä vain ajatus illasta, kun pääsee kiskomaan viinaa.

Pari asiakasta yrittivät pilata mun fantasiat, mutta, juhlapäiväni kunniakasi, annoin heille porttikiellot. Siitäs saivat!

11.2.2003

Sitä varmaan oli eilen mukava ilta, koska aamulla huomasin alushousuni pyörivän kattotuuletimessa. Oliskohan ollut kuivumassa? Enpä viitsinyt vaivata jomottavaa päätäni moisella eriskummallisuudella, vaan aloin miettimään poppakonsteja krapulani hellittämiseen. Voi vittu. Olo oli kuin notredamen kellonsoittajalla

Tulin klo 17 töihin. Olo alkoi olemaan jo jotenkin inhimillinen. Pystyin jopa puhumaan siten, ettei suupielistäni valunut kuolaa.

Sinnittelin kuin sinnittelinkin iltaan asti. Ja kun olin saanut asiakkaat ulos, niin palkitsin itseni parilla oluella.Onneksi on pari päivää vapaata.

Mitäköhän eläimiä kotiini on saapunut yötäni piristämään?

14.2.2003

Ei onneksi ollut kovin suuri eläintarha tiistaiyönä kotona. Joku keltaisenruskea, viisijalkainen nilviäinen tuli kurkkimaan sängynpäädystä ja kyseli bussiaikatauluja (???). Tälläkertaa siis oli älyllisiä liskoja. Niin se maailma kehittyy. Mutta...

Eilen oli pitkästä aikaa StripteaseShow ja pitihän se käydä tarkistamassa... Tuli tarkistettua liiankin läheltä. Siitä on muistona muutamia reikiä kehossa. (En viitsi sen tarkemmin kertoa, mutta siitä oli strippaus kaukana) Asiakkaatkin olivat erittäin humoristisella päällä ja kutsuivat minua hassuilla nimillä, kuten kynttilä, neulatyyny, reikäpää jne jne. No, sitä saa mitä tilaa.

Päivä oli muuten aika ihmeen hiljainen perjantaiksi. Silloin tuli vipinää, kun eräs kaveri soitti pubiin ja kertoi st1:sen "tarjouksesta". Kyllä on Äänekoskella bensa halpaa. Litrahinta oli 21 snt. Pantiin vahinko kiertämään (Sanoi isä, kun lapsensa karuselliin laittoi) ja puhelimet oli kuumaksi, kun jokainen soitteli tutuilleen ja ilmoitti tästä ilouutisesta. Eräskin lähti hakemaan tuhannen litran säiliötä kotoaan, muttei ihan kerinnyt tankille, sillä huoltamon hoitaja oli huomannut tämän pikku erheen, ja juossut sammuttamaan pumput. Oli ollut kuulema aikas pitkänlainen autojono.

Niin, hyvää ystävänpäivää. Tuota amerikkalaisten hapatusta ja postilaitoksen keksimää perseennuolemisaikaa. Hyi hitto soikoon!!!

15.2.2003

Iltavuoro ja lauantai, eikä illasta keksi mitään kirjoitettavaa. Olipas tylsää!

16.2.2003

Iltavuoro. Rauhalliselta vaikutti. Ihmisiä ei juurikaan. Ajattelin, että tänään ei varmasti tapahdu mitään ihmeellistä.

Oikeassa olin. Ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Ainoastaan, että nyt on vasen käsi kantositeessä. Mutta sehän alkaa olemaan tässä pubissa aivan normaalia. On tämä kirjoittaminen senverran työlästä, etten viitsi tämän enenpää.

17.2.2003

Aamulla kävin rönt... eiku, röngte... ei, rönkte... vittu, siis terveyskeskuksessa niissä kuvissa missä näkyy luut. Lääkäri soittaa illempana ja kertoo mikä miestä vaivaa.

En jaksanut työskennellä kantositeen kanssa. Se oli vaan tiellä. Päivä meni hyvin. Jumppasin olkapäätäni ja yritin kantaa astiakoreja, jotta saisi olkalihakset vähän toimintaa.

Lääkäri soitti ja ilmoitti luitten olevan ehjiä. Jänne on saattanut revähtää, tai olkalihas. Hassu setä. Kysyi, että olenko varmasti pitänyt kättä kantositeessä. Ei saa kuulema liikutella, eikä rasittaa. Enhän minä tietenkään sellaista menisi tekemään... PERKELE!!! Ei sitten eilenillalla kukaan voinut tk:ssa sanoa mitään.

18.2.2003

Tänään yritin olla tekemättä kädelläni yhtään mitään. Ja onnistuinkin siinä, sillä asiakkaita ei ollut juuri ketään. J. Vehkala ja katiska oli soittamassa. Taisi olla pubissa neljä maksavaa asiakasta bändin esiintyessä.

Annoin valomerkin, ja nautin bändin kanssa pari pulloa olutta. Ihan vain särkylääkkeeksi.

Ja taas olisi vuorossa vapaat. Hip hip hippo!

21.2.2003

Vapaat ohi. Tekipäs hyvää, kun sai huiluuttaa kättä.

Tänään oli vuorossa pätkäilta. Tulin töihin klo 21 ja toimin ovimiehenä. Keräilin astioita ja pidin järjestystä yllä. Ugh... Minä suuri ja mahtava.

Kyllä huomasi, että hiihtolomat on alkamassa, sillä useita alaikäisiä pyrki pubiin. Tarkistelin papereita aika tiuhaan. Yleensä tyypit sanoo, et henkkarit on autossa, mutta yksi kaveri antoi pokkana mulle opiskelijakorttinsa (Mikä ei ole virallinen henkilöllisyystodistus) ja väitti olevansa täysi-ikäinen. Kyllä hän tänävuonna 18 täyttää, mutta syksyllä vasta. Käskin hänen mennä uusimaan matematiikankurssinsa.

Muita ihmeellisyyksiä ei sattunut.

22.2.2003

Jälleen pätkäilta. Mutta tänään en ollut ovella, vaan tarjoilemassa.

Olipas hiljaista, kun tulin töihin. Paljon hiljaisempaa, kuin mitä oli eilen. Ankeaa. En voinut aukoa päätäni oikein kellekään. Portsari perkele meni pilaamaan mun päivän, sillä se otti RAY:n rahanjakokoneesta erinäisiä euroja, pyytämättä mua kimppaan... SIKA!

Kello oli jo melkein 23, kun alkoi vasta ihmisä saapumaan sisään. Sitten niitä tuli enemmän, ja enemmän, ja vieläkin lisää. Kylläpä niitä sitten olikin. Sai tehdä ihan töitä, välillä.

Kaikkihan olisikin mennyt erittäin hyvin, ellei yht´äkkiä olisi kuulunut kirotun huuliharpun ääni. Ahlqvistihan se oli tullut esiintymään, jälleen. Siellä se, hiekkapaperin (wurth, keltainen, P60 karkeus) käheällä äänellä, lauloi pluussia, että oh beibe, lets feel the blues again and forever... tai jotain? Tuli vaan siitä huuliharpusta mieleen se eräs ämmä, joka piinasi mua kaks viikkoa sitten, rääkkäämällä harppuaan. Olen jo päässyt siitä yli, mitä nyt aina, nähtyäni huuliharpun, kiipeilen seinille ja laulan työväenlauluja takaperin, venäjäksi.

Muuten ei kummia illalla tapahtunut, paitsi kassakoneessa oli jotain pientä häikkää. Se ei nimittäin toimi.

(Tiedoksi vaan, että se portsari otti lisää rahaa siitä samasta koneesta. Ja se vielä kuvittelee saavansa palkan tästä illasta. Enpäs anna. Ähä ähä!)

23.2.2003

Aaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrgggggggggggggggggghhhhhhhhhhhhhh!!!!!!!!!!!!

Pikkupepet lauloivat bluesia mun unessa. Kenen luvalla ne sinne oli tullut. Minen niitä ollut kutsunut. Ei saakeli sentään. Oonkohan mä jotenkin sekaisin, sillä vaikka nukkumaan mennessä ajattelen vain naisia, niin tuollaiset karvaset ukot tulee mun uniin riekkumaan. Mä vihaan bluesia.

Ja sitten amua oli vielä rangaistu aamuvuorolla. Ulkona oli kylmä ja kassakone edelleen rikki. Hyvin alkaa työvuoro. Jippii!!!

No, kyllä se siitä sitten lähti rullaamaan. Ainakin sen jälkeen, kun Pepe & Trio oli hakenut soittimensa pubista pois.

Asiakaskunta oli aika minimissään. Myös rahallisesti.

Mr Speed tuli ilahduttamaan päivääni. On se vaan hauska juttu, että kyllä se juoksuttaa osaa, mutta toisinpäin... ei tuu mitään. Sain mä sille humalatilan aikaan. Sinne se jäi tiskille työkaverin seuraksi, kun lähdin töistä. Kassakonettakaan en saanut korjattua. Kiva jakaa tätä paskaa päivää muillekkin.

FEEL THE BLUES!!! Yök!

24.2.2003

Se oli pitkästä aikaa siunaantunut mulle pubibingoilta. Jippii...plääh... Saihan sitä taas kantaa vettä, limsaa ja kahvia asiakkaille. Eihän ne viinaa juo. Saattaa mennä numerot ohi korvien. Vittu, mä mitään voittanu, vaikka lähellä oli.

Mitään erikoista ei tapahtunut, mitä yksi vanhempi mies rupesi vokottelemaan nuoria tyttöjä. Sain siinä sitten johdatella miestä pubista pihalle. Nooh... Sellasta sattuu.

25.2.2003

Kenenkä idea oli taas ottaa töitten jälkeen muutama kalja? Päätä meinasi juilia ja aamuvuoroon piti lähteä.

Joko olin niin omissa ajatuksissani koko päivän, tai sitten ei todellakaan tapahtunut mitään erikoista. Joten, ei raportoitavaa.

26.2.2003

Tulin kävellen töihin, sillä olin päättänyt ottaa töitten jälkeen pari tuopillista olutta.

Alkuilta oli todella hiljainen, sillä kerkesin viettää aikaa tietokoneella. Pelailin netti-pelejä ja löysin yhden hyvän Corona-pelin, jossa voi pelata toisia netissä pyörijöitä vastaan. Se on ulkomaalainen peli, mutta sieltä pystyi valitsemaan pohjoismaat, ja sieltä haastaa pelaaja. Ensiksi tuli joku ihme hååkkan mua vastaan, ja pikkusen mua vitutti, kun en aluks osannu pelata. Siinä pystyy samalla kirjotteleen kommentteja toiselle, ja kyl se hååkkan kirjoittelikin. Se kommentoi kokoajan mun lyöntejä. Rupes ottaan pannuun senverran, että päätin voittaa sen, ja niin mä teinkin. Olipa uljas olo!!! Sitten haastoin seuraavan... joku likka se oli, ainakin nimestä päätellen. Sandy. No, siinä alettiin pelaan ja se kirjoittaa englanniksi, että mistä mä oon. Minä siihen vastaamaan, samalla lontoon-kielellä, että suomesta. Sieltä likka vastaa takaisin, että niin on hänkin... englanniksi??? Hei, haloo?

No, siinä ruvettiin kirjoitteleen enemmänkin, mutta sitten mulle tuli yksi asiakas ja kirjoitin Sandylle, että palaan pian, kunhan olen käynyt tiskillä. Kun olin käynyt myymässä tuopin, niin ruudussa oli kysymys mun iästäni. Oho, tyttöhän rupes meneen eteenpäin... Kirjoitin ikäni ja jäin jännityksellä odottamaan vastausta. Mielessä pyöri jo puhelinnumeroiden vaihto ja kenties treffit yms yms... Sitten tuli kirjoitus takaisin: "Mitä ihmettä tollanen vanha äijä tekee täällä pelaamassa näitä lasten pelejä?" HUPS... Suljin tietokoneen ja menin tiskille polttaan tupakkaa.

27.2.2003

Jälleen oli iltavuoro. Taaskin hiljaista.



Nyt en pyörinyt netissä, sillä otin kotoa GameBoyn mukaan (10v. vanhan). Sillä sitten pelailin Tetristä. Eipähän pääse lapset vittuileen.

Alkoi jo valmiiksi korpeamaan, sillä muistin, että huomenna on inventaarioilta... ja tottakai minä olen silloin iltavuorossa. Ei yhtään kivaa!!!

28.2.2003

Mihinkä lastentarhaan mä olin tullut? Kamala älämölö, asiakkaat rääkyivät, huutivat ja juoksentelivat edestakaisin. Kyllä taas lähti ilta sutjakasti liikkeelle. Ja kaiken kukkuraksi, pubissa oli asiakkaana, tuo sadanmarkan setelissä esiintyvän miehen kaksoisolento. Hän se jaksoi vöyhöttää ja lietsoa epäjärjestystä ympärilleen. Sain olla kokoajan pyytämässä sitä rauhottumaan. Viimein kyllästyin, ja soitin hänelle taksin.

Sitten rauhoittui ja homma lähti sujumaan hienosti. Asiakkaita oli talo täysi ja juosta sai. Mäkkärin mieslaulajat olivat viihdyttämässä asiakaskuntaa.

Sitten tuli valomerkki, ja oli aika ruveta tekeen inventaariota. Perseestä... Pitihän siinä ottaa pari olutta, laskutoimitusta helpottamaan. Kai mä olin kotona, jotain puol kuusi...

Tähän väliin tiedoksi, että Ti 4.3. formatoin kotitietokoneeni, jolla näitä sivuja päivitän. Ja sain vasta tänään, 11.3 asennettetua ohjelman, sivujen päivitystä varten.

Enää en muista tarkkaan, mitä näinä muutamana päivänä on tapahtunut, mutta voin vetää sellaisen veikkauksen, että useimpina päivinä on vituttanut ja muina ei juurikaan ole hauskaakaan ollut.

Jatkan päiväkirjan pitoa, kunhan saan tän ohjelman (Front Page 2000) olemaan mun kanssa samaa mieltä, mitä se ei meinaa olla.