Joulukuu 2007

31.12.2007

Eipä merkintöjä tullut tänä vuonna.. ähäpäs!

Tammikuu 2006

1.1.2006

Nyt on sit vuosi vaihdettu.
Olin siis eilen iltavuorossa ja sen jälkeen piti tehdä vielä inventaario... ja nyt tulin aamuun. Eli, eipä tarvinnut juurikaan nukkua.
Olisin siinä varmaan voinut vetäistä pari tuntia sikeitä, mut sepä ei oikein onnistunut, kun kuullosti, kuin olisi ollut tykistökeskityksen keskellä.
Kuka perkele on antanut luvan paukutella noita ilotulitteita pitkin yötä. (No joo, jos ei olisi ollut aamuvuoroa tänään, niin olisin varmaan ollut etulinjassa.)
Jokatapauksessa, aamulla oli vähän hidas olo, mutta päivä alkoi rauhallisesti. Normimeininkiä.

Puolen päivän aikaan alkoi olemaan kiirettä, kun talo oli lähes täynnä. Sai juosta astioita pöydistä ja myymään ihan urakalla.
Kaikki meni siihen asti hyvin, kunnes puolenpäivän jälkeen eräs kaveri menetti hermonsa biljardipöydässä.
Tottakai se on lampun vika, jos ei osaa pelata. Tää jätkä vetäsi biljardimailalla lampun, joka on biljardipöydän yläpuolella, paskaks.
Pistin tyypin pihalle. En muuten koskenutkaan häneen, vaan käytin selvää suomenkieltä, pyytäessäni häntä poistumaan. No, saatoin esittää pyyntöni noin 200 desibelin voimakkuudella, mutta vittuuks tuosta.
Porttikieltohan siitä sit läjähti.

Hetken aikaa oli taas ihan mukavata, kunnes sisään asteli eräs pariskunta. Tajusin heti, että nyt saattaa olla tulossa jotain jännää, sillä tällä pariskunnan rouvalla oli ollut jotain säpinää erään miehen kanssa, joka oli jo baarissa sisällä.
Ja niinhän siinä kävi, että kun tämä pariskunnan herra huomasi tämän miehen, niin siitähän alkoi pienimuotoinen keskustelu, jota he jatkoivat noin varttitunnin ajan ulkona. (Pistin heidät pihalle keskustelemaan, kun en jaksanut kuunnella.)
Ei siellä ulkona ilmeisesti ollut mitään tapahtunut, kun ei kummallakaan ollut mitään jälkiä missään. Jotain pientä kärhämää siinä meinasi vielä välillä olla, mutta se ei mua juurikaan enää kiinnostanut, sillä työvuoroni päättyi.

2.1.2006

Iltavuoro.
No niinpä niin. Pitihän sitä itsekkin hieman juhlia uutta vuotta eilisiltana. Mut oli tullu oltua niin tiiviisti töissä vuodenvaihteessa, ettei jaksanut vetää viunaa, kuin puoleenyöhön asti.
Se hyväpuoli siinä oli, ettei ollut juurikaan oloja tänään töissä.
Mielessäni siinä ajattelin, ettei porukka jaksa enää maanantaina vetää perseitä, kun on noita juhlapäiviä ollut. Tavallaan olin oikeassa. Normiväki ei ollut juomassa, mutta jotain ihmesakkia oli sitäkin enemmän.
Mulle tuli erittäin nostalginen olo, kun eräs asiakas tuli sisälle; Mä olin pienempänä kattonu pikkukakkosta, ja sieltä ohjelmaa "Rosvo Rudolf".
Ei jumalauta... Siinä se ny oli mun silmien edessä. Pikimustat hiukset ja pikimusta kokoparta. Huh huh!!! Joku barbababan näköinen möhköfantti oli mukana.
Mä ajattelin, et nää on jotain ihmeen hallusinaatioita eilisillasta, joten heitin ne pihalle.
Taisipa siinä ilta mennä muuten ihan O.K.

7.1.2006

Aamuvuoro.
Tää oli mun kolmas aamu putkeen. En enää tarkkaan muista, et mitä tapahtui minäkin päivänä, mut kun tänään näin erään asiakkaan, niin pitää kertoa eilisestä:
Pubiin saapui iltapäivällä eräs seurue, joista yksi miespuolinen oli aika hyvässä kunnossa. Normaalisti tää tyyppi tilaa viinaa, minkä kerkeää, oli olo mikä tahansa, mut nyt tää pyysikin vettä. Ihmeteltyä sitä ääneen, sain kuulla, että tää kaveri oli lyönyt vedon: Jos hän ei sammu ennen klo 18, niin hän voittaa 50.. Ja jos sammuu, niin maksumieheksi joutuu hän itse.
Hän kerkesi juomaan pari huikkaa vedestä, (klo 14.52) kunnes tuli jo tilaus. Siimänniä oli saatava. Annoin yhden, ja varoittelin, et se on petollista. Mut, kuten hän sanoi, eihän kolmessa tunnissa kerkeä sammumaan.
Vähän ajan kuluttua (klo 15.13) tuli toinen tilaus: "Anna mulle seimännsssshotsia ja villevallatnnn.. Pistä shiihenjotain kirkasta shekaan!"
Yritin selittää, ettei kannattaisi lisätä paukkuihin enää lisää viinaa, mutta mutta, kun se asiakas on kuulema aina oikeassa, niin mikäpä ettei...
Niin tuli paukkua pöytään... terästettynä.
Ja vieläkin oli pojalla kova uho päällä, että kyllähän minä tämän vedon voitan.
Tässä vaiheessa kaveri poistui tiskiltä ja seuraava havainto oli hänestä klo 15.45, kun kävin keräämässä astioita biljardipuolelta. Siellä tuo, kaikkien janoisten sankari, veti autuaana hirsiä. Tiedä sitten, että missä vaiheessa oli kerinnyt nukahtaa.
Mutta, vetoa hän ei kuitenkaan voittanu. Jäi noin kahdesta ja puolesta tunnista kiinni.

Et sellaisia vetoja. Hieman oli noivean oloinen, kun näin hänet tänään.
Loppupäivä meni kuin siivillä, sillä tänään mä lähden itsekkin hieman viihteelle... ROCK ROCK!!!

8.1.2006

Enpä ollut tänään töissä, mutta sen vaan halusin kertoa, että jos joku sattui näkemään mut eilen liikenteessä, niin...
VITTU, KYLLÄ TE VARMASTI OLETTE MUUTKIN HYPPINEET MUNASILLEEN RAVINTOLOISSA??? Joten on aivan turha tulla mulle vittuileen!!!!
Ja mullahan ei ole mitään morkkista mistään! Ettäs tiedätte! Mä painun takaisin pehkuihin!!!

Joulukuu 2005

31.12.2005

Olen kuullu monen kyselevän, et miks päiväkirjaan ei ole tullut mitään lisäyksiä...
Jumankauta, ooppa ite töissä tällasessa paikassa, ni hullukshan sitä tulee. Olin parantolassa vuoden, ja sain makoisia, mukavia nappeja.
Mut nyt oon taas päk, ja tarkoitus jatkaa päiväkirjaa, koska hoitajat sanoivat, et se on hyvin terapeuttista, kun saa purkaa ittejään.
Ja perkele... Enköhän mä purkanut itteäni vuoden aikana oikein urakalla. Jos kaikki purkeamiset olisi otettu talteen, niin sillä määrällä kansoittaisi koko maailmankaikkeuden. Vähän on kyl kädet kipeet... Mut se siitä.

Vuotta 2005 en tule milläänlailla kommentoimaan, kun en juurikaan mitään muista, mut tästä eteenpäin on tarkoitus kirjoittaa.. Siis silloin, kun on jotain järkevää, tai ei ees niin järkevää.

Ja nyt pitää valmistautua iltaa varten. Olis se ollu kiva itekin juoda vuodesta toiseen, mut ei auta.
Hauska nähdä, kuinka porukka on aivan lärvit, ja sitten ollaan niin kunnollisia huomenna, kun on tehty yöllä vaikka mitä lupauksia.
Katotaanpa viikon päästä, kun alkaa selittelyjen aika.

Helmikuu 2004

23.2.2004

Iltavuoro.
Piiitkästä aikaa tulin töihin, kun tuli pidettyä remontti-lomaa pari viikkoa.
Tuli tehtyä remonttia aamusta iltaan, lähes joka päivä ja oli olo vähän nuutunut loman lopulla. Eilen sitten kävin ottamassa sellaisen seitinohuisen humalatilan ja nukuin tänäaamuna pitkään. Herättyäni tunsin jälleen eläväni... Pientä kohmeloa lukuunottamatta, olo oli sangen mainio.
Mukavan kirpeä keli oli tullessani töihin, ja asiakkaita pubissa ei ollut juurikaan monta... Mutta, kuten ennenkin, loistavasti alkanut päivä ei koskaan tule olemaan sitä loppuun asti.
Heti kun sain itseni kammettua tiskin taakse, alkoi armoton meteli eräässä pöydässä. Siellä eräs "Ruusu" möykkäsi ja vittuili muulle pöytäseurueelle. Kävin ystävällisesti pyytämässä tätä naikkosta siirtymään muualle istumaan, muttei se mennyt jakeluun, kuin vasta kymmenennen kerran jälkeen. Siinä, että pyysin häntä siirtymään, tein todella pahan mokan; Jos pöydässä, keskinäisen väittelyn desibeli saavutti yli 90, niin tilanteessa, kun asiakkaat ovat kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan, desibeli vähintään nelinkertaistui, kun molemmat halusivat tuoda asiansa julki.
Viimein tämä "Ruusu" lähti taksiin. Niin... itseasiassa vasta toiseen taksiin, kun ensimmäinen taksi ei suostunut viemään häntä mihinkään.
Sitten oli pubibingo, joka sai muutenkin rauhattoman olotilani muuttumaan sietämättömäksi. Sen vielä ymmärrän, että bingonvetäjä luettelee numeroita, mutta... Parempi varmaan havainnollistaa, eli otteita bingoillasta:

Bingolaput on jaettu, sekä kynät ja Bingonvetäjä istuu bingorummun taakse.

Bingonvetäjä (BV): "Hyvää iltaa ja tervetuloa pelaamaan ilmaista pubibingoa!"
(Asiakkaat hiljentyvät, ja valmistautuvat kuutelemaan numeroita, kun sisään tulee lisää ihmisiä)
BV: "Tervetuloa pelaamaan pubibingoa, täältä edestä saatte laput ja kynät."
Asiakas1: "Alota jo!"
Asiakas2: "Miten tätä pelataan?"
Asiakas3: "Yks kahvi, kahdeneuron limsa ja jäävettä."
Asiakas4: "Tuo mullekkin kahvia!"
BV: "Pelataan yhtä vaakariviä. Giideon 47!"
Asiakas5: "Mikä se oli?"
Asiakas6: "Hiljaa! Ei kuule!"
Asiakas7: "Se oli giideon 46!"
Asiakas8: "Eikäkö, 47!"
BV: "Bertta 6"
Asiakas9: "Mulla ois ollu 5!"
Asiakas10: "Seiska olis käyny"
Asiakas11: "Mulle ei oo osunnu yhtään koko lappuun?"
Asiakas12: "Onko sulla sipsiä? Anna limsa ja kuskille ilmanen kahvi!"
Asiakas13: "Tästä kynästä ei tuu!"
Asiakas6: "Olkaa nyt hiljaa!"
Asiakas14: "Huono lappu"
BV: "Niilo 35!"
Asiakas2: "BINGO!!!!!"
Asiakas6: "Vitut sulla mitään ole... Se pitää olla vaakarivi!"
BV: "Se taisikin olla harjoitteluhuuto... Jatketaan pelaamista ja pelataan yhtä vaakariviä. Ja mikäli voittajia on enemmän, niin arvonnan hävinnyt saa pullon olutta!"
Asiakas3: "Vettä!"
BV: "Bertta 11"
Asiakas9: "Mulla olis ollu kymppi!"
Asiakas10: "Perhana, ysi!"
Asiakas11: "Ei vieläkään yhtään koko lapussa!"
Asiakas6: "Nyt turpa kiinni!"
Asiakas13: "Tääkin kynä on rikki!"
....... Kymmenen minuutin jälkeen:
BV: "Otto 67, ja nyt, bingonvoittajan vasemmalla puolella oleva saa pubmarkuksen logolla varustetun pipon!"
Asiakas9: "Kuusysi olis ollu!"
Asiakas15: "Se sano kuusysi... Tihihihii..."
BV: "Iivari 18!"
Asiakas2: "BINGO... Kato nyt, eikö ookkin?"
BV: "Bingoja oli useampiakin. Tarkistetaan laput, ja arvonnan hävinnyt saa pullon olutta. Päältä vai alta? Ja arvonnan hävinnyt lähtee liikkeelle."
Asiakas2: "Voi perkele... Tää on epäreilua. Saanko mää mielummin sen kaljan tilalla limsaa?"
BV: "Pelataan neljää vaakariviä, ja palkinnot paranee! Otto 75."
Asiakas10: "Sivuosuma.... Mulla ois ollu 74."
Asiakas11: "Hei jätkät! Mulla on kahden päässä!"
Asiakas13: "Mikä näissä kynissä..."
Asiakas6: "On se nyt jumalauta!!!! Pitäkää ne turvat tukossa!"
Asiakas12: "Saako tän viidennen kupin kahvia ilmaiseksi? Ja laita kaverille limsa!"
Asiakas16: "Saisinko ykkösolutta?"
BV: "Iivari 21."
Asiakas10: "Voi että... Enää puuttuu kolmonen... Tule kolme tule kolme tule kolme..."
Asiakas9: "Ykstoista, ykstoista, ykstoista!"
Asiakas8: "Se on huudettu jo ajat sitten!"
Asiakas11: "Bingo, bingo, BINGO, BIIINGOOOOO!!!!!"
Asiakas8: "Se meni jo vanhaks..."
Asiakas11: "Tää on ihan perseestä... Mä en tuu enää ikinä pelaamaan! Saanko kuitenkin vielä yhden jääveden?"

Tätä voisi jatkaa loputtomiin, mutta alkoi jo kyllästyttämään tää kirjoittelu. Ideana oli kuitenkin havainnollistaa, että meteli on erittäin runsasta.
Jos huominen aamuvuoro on rauhallinen, niin kirjoitan sitten tänpäivan loppuillan tapahtumista lisää.

24.2.2004

Aamuvuoro
Olipa mitäänsanomattoman tylsä päivä. Joten, voisin palata eiliseen iltaan, ja sen tapahtumiin.
Bingon jälkeen, kuten aina, absolutistit lähtivät koteihinsa ja ammattilaiset jäivät.
Baarissa oli myös pubin, nuori, miespuolinen työntekijä, joka tempoi viinaksia yhä kiihtyvämmällä tahdilla. Siihen, hänen viereensä, purjehti eräs vanhempi nainen, joka alkoi heti ehdottelemaan.(Senverran täytyy mainita tästä naisesta, että hän on erittäin kuuluisa miesten kanssa vehtaamisesta. Kutsuttakoon häntä vaikka tässä yhteydessä peitenimellä S.S.)
En ilmeisesti ollut saanut työkaveriani tarpeeksi humalaan, koska hän kieltäytyi S.S:n tarjouksesta, harrastaa suullista kanssakäymistä.
(Tiskillä oli eräs mies, joka naureskeli S.S:n yrityksille. Hän puheli vähän siihen malliin, että kaikkea sitä liikkuukin täällä pubissa... S.S: kertoi hetken päästä, että tämä mies oli käynyt tänään hänen luonaan suullisella. Ja on käynyt useamminkin... Joten... Heheh... Oma lehmä ojassa!)
Pitkään S.S. seurasi työkaveria, mutta vaihtoi kohdetta, kun sisään tuli kolmen pojan seurue. Samantien S.S. meni heidän pöytäänsä istumaan. Käskin pojat pihalle, koska heillä ei ollut papereita, mutta nuorin heistä jäi kuitenkin tuulikaappiin norkoilemaan ja viimein palasi S.S:n pöytään. Menin uudestaan pyytämään nuortaherraa ulos. S.S. pyysi hänen saada jäädä, koska olivat menossa kuulema samaan osoitteeseen. Siinä sitten taksi tilattiin ja samaan kyytiinhän he menivät. Luulen, että sai poika kunnon kokemuksen.. No, jokainen tyylillään.

Ilta sujuikin sitten melkoisen ongelmitta, kunnes, entuudesta tuttu, suurikokoinen herra tuli tiskille ja pyysi soittaa taksin, jonka sitten soitinkin. Taksi tuli pihaan ja ilmoitin taksin saapumisesta. Hän sanoi, että taksit kyllä odottavat häntä.
Meni viisi minuuttia... meni kymmenen... Vartin kuluttua taksi kurvasi pihasta pois ja mainitsin herralle, ettei odotuttaisi takseja, koska jos joku muu tilaa kyydin, niin he joutuvat odottamaan pidempään herran takia.
Isoherra ilmoitti, ettei ollut pyytänyt mitään taksia, ja siinä sitten aloimme keskustelemaan asiasta.
Jossain vaiheessa keskustelua, isoherra sai jonkinlaisen älynväläyksen ja viskasi minua drogilasilla. Onneksi osui vain olkapäähän. Oli siinä, jälleen kerran, porukalla hauskaa katsella, kun muurahainen käskee elefanttia siirtymään ulos.
Onneksi herra viimeinen pyysi soittamaan taksin (?) ja poistui kiltisti, eikä minun tarvinnut käyttää äärimmäistä väkivaltaa.
Että sellainen avaus oli tulla lomalta takaisin töihin.

P.S. Tänään päivällä isoherra kävi pyytämässä anteeksi käytöstään. Oli erittäin noivean oloinen.

27.2.2004

Aamuvuoro
AAAAAAAAAAAARRRRRRRRRGGGGHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Miksi, oi miksi? Miksi ihmisten pitää aloittaa viinan juominen jo aamuyhdeksän aikaan?
Eilen oli iltavuoro, ja tietenkin piti töiden jälkeen käydä nauttimassa, eräässä nimeltämainitsemattomassa Q-baarissa, yksi iltakalja. (Okei, okei! Jos joku näki mut siellä, ni join puolitoista) Eli nukkumaan pääsin vasta paljon suunniteltuani myöhemmin. Ja sitten aamulla kasilta ylös ja pubiin keittämään kahvia asiakkaille valmiiksi, että saavat heti kofeiininsa, kun tulevat sisälle. (Kävisivät nekin perkeleet vaikka Nesteellä tai Shellillä, sillä liikeideana pubissa on se, että siellä myydään alkoholia!)
Jokatapauksessa, olin niin rikkipoikkiväsynyneentympääntynyt, että kirosin asiakkaat mielessäni alimpaan helvettiin, koska ilman heitä saisin nukkua pitempään. Miten ihanata olisi ollut jatkaa unia, jossa kaksi naista tulee viereeni ja... Se lammas oli kyllä siinä liikaa, mutta muuten kiva uni.
Noh, pakkohan se oli yrittää olla mielettömän kiinnostuneen oloinen ja tehokas, sillä mä saan kuulema palkkaakin. Ihme, ettei se vain näy tilillä?
Päivää kohden alkoi mielikin virkistymään, kunnes kävin tsekkaamassa pubin vieraskirjan. Siellä joku kertoi... Parempi, että liitän sen kirjoituksen tähän. Eli tällainen viesti:

"Kyllä nuo bingoillat taitaa olla työntekijöille aika rasittavia...
Luin just päiväkirjaa helmikuun kohdalta..
Kärsikää!"



Voi vidu!!! Tuon kirjoittajan täytyy olla sadokisti, (Hei, uusi sana!) siis, sadisti, koska kirjoittelee tuollaista.
Kotonaan tämä henkilö suunnitelee illan ohjelman valmiiksi ja soittaa kaverilleen, sopiakseen taktiikan, jota sitten käyttävät kokoillan. Toinen tilaa kahvia ja toinen limsaa, tai peräti vettä, jäillä.
Mieleeni jäi elävästi viime sunnuntailta kuulemani lausahdus, kun eräs neitokainen oli voittanut jonkun bingon ja sai palkinnoksi joko tuopin olutta tai ison siiderin, niin tämä tulee tiskille ja kysyy, että voiko sen palkinnon vaihtaa limsaan. Eisunkilinvitunperkeleenhevonreva!!! Mikämikämikämikämikämikämikä? Kyseessä on pubibingo, joka järjestetään pubissa, jossa on A-oikeudet ja porukka tietää, että palkintoina on tavara- ja juomapalkintoja ja silti tullaan limuja pyytään.
Okei! Vaihdetaan palkintoja. Tässä olisi ehdotus tuleviin bingoiltoihin:
1. Vaakarivi: Kuppi kahvia ja hermesetas
2. Vaakarivi: Kuppi kahvia ja kolmepalaa sokeria
3. Vaakarivi: Kahvikuppi ja jäävesi
4. Vaakarivi: (Ja palkinnot paranee) Limsalasi ja kuskille vettä, jäillä.
5: Vaakarivi: "Kuinka ymmärtäisin ravintolan henkilökuntaa joka ei välttämättä halua asiakkaakseen ihmisiä jotka eivät tuo kuppilaan senttiäkään vaikkakin heille järjestetään vaikka minkälaisia ilmaisia tapahtumia siinä toivossa että he muulloinkin käyttäisivät kyseisen anniskelupaikan palveluja muuhunkin kuin vessassa käymiseen tai veden juomiseen"- 800-sivuinen, värikuvin varustettu kirja. Sekä voittajan vasemmalla puolella olevalle pubmarkuksen-logolla varustettu pipo.
Äähhh... Nyt saa riittää pubibingosta kirjoitteleminen. (Ellei joku uuno nyt ottanut tästäkin itteensä.)

P.S. Toi sadokisti oli senverran hyvä sana, että mä omin ton itelleni, ellei joku oo kerinny ensin. Ehkä masisti olis parempi... No, mä käytän molempia. T: SadokistiMasisti

Tammikuu 2004

1.1.2004

Rakas Päiväkirjani, minulla on ollut sinua niin ikävä jo pitkän aikaa, mutten ole kerennyt kirjoittamaan. Kaikkea on sattunut viimekerrasta, mutten niitä ala enää muistelemaan. Nyt on uusi vuosi ja uudet asiat... tai, no? Asiakkaat juovat viinaa ja ovat idiootteja, eli eipä se mihinkään ole muuttunut

5.1.2004

Iltavuoro.
Työpäivä ei alkanut kovinkaan hyvin, sillä pientä flunssaa oli aistittavissa poskionteloissa, päässä ja nivelissä.
Onneksi pubi oli hiljainen kun saavuin töihin. Epäonnekseni laatu korvaa määrän:
Sisään asteli, pienessä mäiskeessä, nuori isänmaantoivo, jolleka tarjoilin yhden oluen. Eipä aikaakaan, kun sain olla hänen ja pubin kookkaimman asiakkaan välissä. Nuorimies siirtyi viimein toiseen pöytään ja minä tiskin taakse.
Puoli tuntia meni ihan o.k, kunnes tämä pojanjoloppi nousi pöydästä... Paskanmarjat, siis kaatui turvalleen pöydästä. Huomaa, ettei siitä ole kovinkaan kauan, kun tämä nuorimies suoritti armeijan, sillä niin komeasti hän siirtyi tiskiä kohden ryömimis-tekniikalla. Upeasti hän kampesi pystyyn ja vaati saada lisää juomista, mutta ilmoitin hänelle, että hänen kiintiönsä on täynnä. Siinä tovi keskusteltiin asiasta, notta kumpi päättää asiakkaiden juomisesta, ja koska selvyyttä asiaan ei tullut, niin siirryin tiskin takaa keräilemään astioita ja jätin pojan pitämään tiskiä pystyssä. (Eihän sitä tiedä, vaikka pubin tiski olisi kaatunut, sillä se ei ole kuin viidestäkymmenestäkahdeksasta kohdasta pultattu lattiaan)
Olessani ottamassa tilausta, tältä aikaisemmin mainitsemalta, suurelta mieheltä, oli tämä nuorimies kammennut itsensä tiskiltä, ja jollakin tapaa saapunut selkäni taakse. Hän vaati vielä kerran juomista, ja kun olin antanut kielteisen vastauksen ja pyytänyt häntä siirtymään ulos, niin eikö se perkele lyönyt mua selkään, jonka jälkeen hän viimeinkin tajusi lähteä ulospäin. En välittänyt lyömisestä, mutta kun hän ulko-ovella monotti pubin ovea, niin silloin lähdin hänen peräänsä, sillä kyllä minua saa joskus vähän motata, mutta pubin omaisuuteen ei kajota.
Otin hänet ulkona hellään syleilyyn ja kerroin mielipiteeni asiasta. Huomaamattani, oli tämä suurikokoinen asiakas tullut selkäni taakse ja nappasi pojanklopin käsiinsä. Minä siinä irroittamaan, noita leipälapion kokoisia, käsiä pojan kaulan ympäriltä. Viimein kädet irtosivat ja minä siirryin tämän ison miehen eteen. Hieman varmaan asetelma saattoi näyttää koomiselta, koska minun päälakeni oli hänen olkapäiden tasalla, ja karjuin miehelle, että hänen on siirryttävä itse sisälle, ennenkuin minä vien. Onneksi tämä herra suostui itse menemään, sillä olisihan se ollut hänelle noloa, jos minun olisi pitänyt lähteä häntä siirtämään.
Kuinka kävi tälle nuorelle pojalle? Käännyttyäni katsomaan taakseni, ei häntä näkynyt missään. Oli ehkä viimeinkin iskenyt hänelle itsesuojeluvaiston päälle.
Muuten oli taas vähän aikaa rauhallista, kunnes kymmeneltä pubi oli täynnä, koska huomenna on loppiainen ja ihmisillä vapaapäivä. Minä olin yksin tiskintakana töissä ja yritin parhaani mukaan saada ihmiset tyytyväisiksi. Mielestäni onnistuin siinä suht hyvin, mutta kyllä soraääniäkin kuului... mutta annoin minä takaisinkin, ainakin eräälle vanhemmalle naiselle. Siitä se ämmä saa syyttää vain itseään. Jos asiakas näkee, että tarjoilija tekee hikihatussa töitä ja tarjoilija ilmoittaa monta kertaa, että on tulossa palvelemaan, kun kerkeää, niin mikä vittu siinä on, että omalla vuorolla pitää alkaa vittuilemaan. Jotain se akka sanoi, ettei mun pitäisi esittää... Mitä perkelettä mä muka esitän, kun juoksen peräsuoli pitkällä ja teen paukkuja niin nopeasti, kuin vain pystyn. Hetken siinä tämän ääliön kanssa juteltuani, ilmoitin hänelle, enkä millään hiljaisella äänellä, että painukoon vittuun! Onneksi ymmärsi edes sen.
Juu, olipa kiva ilta... tällaista lisää.

9.1.2004

Iltavuoro.
Tuohon maanantain häslinkipäivään palatakseni. Siis, tähän suurikokoiseen herraan senverran, että silloin illalla keskustelimme käyttäytymisestä. Hän sanoi, että se poika oli vittuillut hänelle, niin sen takia hän oli tullut ulos ja napannut pojan syleilyynsä. Hetken keskusteltuamme hän kertoikin, että oli tullut auttamaan mua... Siis, minkä helevetin takia? Minähän olin se, joka siirteli poikaa vertikaalilinjassa edestakaisin, eikä päinvastoin. Tämä isoherra Herra lupasi, että tästä lähtien hän käyttäytyy nätisti kaikin puolin... Ja paskan marjat. Tänään kun olin tullut töihin, niin samantien meille tuli pientä hänksää. Herra siinä huuteli pöydästä ja käski tuomaan kierroksen. Minä siinä kyselemään, että minkähänlaista sitä tuodaan, muttei kukaan sanonut mitään. Sitten kysyin uudestaan ja sanoin, että tuon ainoastaan ne juomat mitä pyydetään. Pöydässä istui kuusi ihmistä ja tilauksia tuli neljä. Tein paukut ja vein pöytään. (Tämä pöytiin tarjoilu ei ole pubissa tapana, joten olisi luullut seurueen olevan tyytyväinen, kun kerrankin vaivauduin nostamaan perseeni penkistä) Kun pääsin takaisin tiskin taakse, niin jo alkoi huutelu pöydästä, että miksi tämä ja tämä henkilö ei saanut mitään juotavaa. Yritin selittää, joku hymyn tapainen kasvoillani, että minähän sanoin selkeästi, että herrat on hyviä ja kertovat , että mitä haluavat, sillä en minä mikään ajatustenlukija ole. Tähän tämä isomies totesi kuuluvalla äänellä, että:
"Sinä olet täällä töissä! Sinä tarjoilet!"
Jumalauta! Ei voi olla totta! Joku on sisäistänyt tällaisenkin asian. Jippii!!! En malttanut olla ilmoittamatta, että:
"Minä todellakin olen täällä töissä, ja olen varmasti vielä huomennakin, mutta sinä olet tänään asiakkaana, muttet ehkä ole enää huomenna!"
Siinä sitten taas jonkin aikaa keskusteltiin ja pääsimme jonkinlaiseen yksimielisyyteen. Annoin hänen jäädä asiakkaaksi, eikä hän enää illalla pyytänyt tuomaan pöytään.
Loppuilta oli erittäin rauhallisen hiljainen. Ah autuutta!

20.1.2004

Aamuvuoro.
Kylläpä on ollukkin tää alkuviikko hiljaista, oikeastaan koko tammikuu. Kuka perkele on menny keksimään tän tipattoman tammikuun. Eikö enää riitä raitis helmikuu? Mulla se ei kyllä toimi, koska on synttärit helmikuussa, ja minähän haluan silloin vetää viinaa. Aina olen tehnyt niin. (Paitsi sillon kun olin vielä alaikäinen, tietenkin)
Pitää varmaan perustaa kansanliike vastustamaan tällaisia viinaa hylkiviä ideoita, tai järjestää omia tempauksia ja juomaan yllyttäviä sanontoja joita viljelisi ympäriinsä.
Täällä pubissa voitaisiin laskea viinan ja kaljan hintoja yli puolella juuri tammi- ja helmikuuksi. Ne julistettaisiin kännikuukauksiksi. Sitten julistettaisiin maaliskuussa kännikuukauden asiakas, jolle maksaisimme AA-kerhon jäsenmaksun loppuvuodeksi ja ilmainen antabuskuuri kuuluisi kanssa.
Siinä sitä sitten keksittäisiin uusia sanontoja vanhoihin. Esim: "Parempi drogi kourassa, kuin kymmenen alkossa!", "Kyllä pirtu poliisit työssään pitää!", "Levisi, kuin Jokisen eväspullo!", "Ei omenaviini kauas alkosta putoa!", "Pienenee kuin tuoppi valomerkin edellä!", "Onko valomerkin jälkeistä elämää?" ...ja eräänä sanontana, jo tutuksi tullut: "Asiakas on aina oikeassa, paitsi ei täällä!", sekä: "Kuule, ei ole, eile viela oli!"
Jos ei näillä "selviä" tammikuusta, niin on se perkele!!!

Helmikuu 2003

1.2.2003

RAITIS HELMIKUU!!!

Ja paskan marjat. Porukka vetää viinaa ihan sikana.

Alkuilta oli rauhallinen, mutta myöhemmin repes. Porukkaa oli paljon. Oli senverran kiirusta, ettei oikein muista tapahtumia. Joku kaatoi tietsikan näppäimistölle kossukolat ja joskus puol kahen aikaan, kun laitoin canal +:n päälle, alkoi pari naisasiakasta valittamaan TV:stä tulevasta ohjelmasta. Höh!!! Enhän minä sille mitään voi, että canalilta tulee yöllä muutakin, kuin urheilua... Ketä se nyt haittaa, kun televisiosta ja isolta kankaalta tulee ohjelmaa, jossa nainen ottaa mieheltä poskeen ja mies lirkuttelee naisen hehkunappulaa... Vittu, ei kukaan mies valittanut tosta ohjelmasta. Minen ainakaan!

tuo taisikin olla päivän ainut mieleenpainunut asia.

Ääh, ja huomenna aamuun...

2.2.2003

Yäk yäk yäk... Nää heräämiset on kamalia. Varsinkin iltavuoron jälkeen. Mut, minkäs teet. Oli vaan kammettava ittensä ylös. Muistin aamulla, että mullahan jatkuu jo kolmattakymmentäkolmatta tuntia raitis helmikuu. Jippii!!! Tätähän täytyisi juhlia... joskus.

Eräs asiakas oli jo varttia vaille yheksän oottamassa, että pääsee sisälle. Päästin sen lämmitteleen, ja itse kiroilin mielessäni, kun en voinut mennä nettiin katteleen vastakkaisen sukupuolen vaatteettomia vartaloita. Pitikin olla hyväsydäminen, damn!!!

No, aamu jatkui jälleen krapulaisten asiakkaiden puheensorinasta ja mollivoittoisten laulujen lurituksista.

Taitaa olla uutta muotia, väitellä siitä, että kuka on mokannu eniten edellisenä iltana. Jätkiä selvästi vituttaa ne asiat, mutta kun niitä kertoo kavereille, niin silmät loistaa, suupielistä valuu vaahtoa ja käsi tekee ilmaan erilaisia kuvioita. Kuuntelija taasen katsoo silmät pyöreinä, hieman eteenpäin kurkottautuneena, kertojaa ja odottaa saavansa suunvuoron, jonka aloittaisi sanoen, että: "Eihän tuo vielä mitään..."

No joo!!!

Hahaa! Tänään oli vuorossa monopolia. Meitä oli ihan neljä pelaajaa. Eipä siinä tapahtunut mitään erikoista, mutta tulipahan sanottua.

Muistin jossain vaiheessa, että se tietoneen näppis oli vielä aivan viinassa. Otinpa ruukkarin ja avasin näppiksen ja pesin sisällön. Sitten kuivattelin tavarat ja kasasin takasin. Muuten hyvä, mutta muutama nappula ei toiminut, joten tein saman uudelleen. Tuloksetta. Yhä ne muutamat nappulat vain olivat siinä toimimatta pätkääkään. En tiedä, johtuiko se tästä, raittiin kuukauden aiheuttamasta, sekavasta tilasta, mutta jotenkin ne näppäimet näyttivät hymyilevän.... eipäs, vaan virnuilevan minulle. Nappasin näppäimistön lattialle ja tanssin pari tahtia polkkaa sen päällä. Sitten esittelin Herra Tuolin, tälle kyseiselle näppäimistölle, ja annoin tuolinkin tanssia vähän polkkaa. Otin näppäimistön lattialta, tai sen, mitä siitä oli enää jäljellä, ja ripustin sen roikkumaan seinälle, omasta johdostaan... Mulle ei vittuilla!!!

Ja kello tuli viisi, ja mun työvuoro oli pulkassa.

5.2.2003

Iltavuoro.

Ei juurikaan tapahtunut mitään. Rauhallista. Kerrankin.

Ja raitis helmikuu vaan jatkuu. Kyl mä oon kova jäbä.

7.2.2003

Jälleen iltaan. Eilen piti olla aamuvuorossa, mutta tehtiin taas kaverin kans remonttia, joten pyysin tuuraajan.

Ja helvetti repesi välittömästi, kun pääsin töihin. Äänekosken nopein, kaunein ja voimakkain mies tuli sisään ja heti alkoi härkkiminen. No, kyllähän sai rähinää aikaan, mutta onneksi sain ne loppumaan.

Hetken jo vaikutti, että kyl tää tästä. Mutta sitten menin käymään miesten vessassa ja siellähän tämä herra oli oma kossupullo kädessä. Tai ei ollut kauan, sillä otin pullon ja kaadoin sen, noin 0,6 litraa kossua, viemäriin. Ja eikun äijää pihalle. Ovella siinä hetken keskustellaan, sylikkäin, pubin säännöistä. Ilmoitan, että viina on menetetty Jätesavolaiselle, ja saattelen hänet ulos.

Rauha maassa... Kunnes sankarimme saapuu, 10 minuutin kuluttua, takaisin. Tällä kaverilla on hauska tapa luulla, että teki mitä tahansa, niin se on anteeksi annettu alle vartissa. Ja taas lähdettiin. Tai en minä, vaan hän.

Loppuilta menikin sitten mukavammin. Porukkaa oli ihan normaalin perjantain mukaan. Kyllä tää varmaan tästä iloksi muuttuu.

8.2.2003

Ääääh!!! Maha oli vähän kipee aamulla, mutta ajattelin että kyllä se siitä helpottaa iltapäivään mennessä.

Kävelin työpaikalle ja haistelin ilmaa. Aurinko paistoi siniseltä taivaalta ja sen säteet leikkivät lumihangen pinnalla ja linnut visersivät sulosointujaan. Raikkaan kirpeä pakkanen nipisteli poskipäitäni. Mahakipu tuntui olevan tipotiessään. Saavuin työpaikalle jo puoli yhdeksältä. Keitin kahvit valmiiksi. Mmmm... Miten voikaan kahvi tuoksua niin hyvälle. Laitoin musiikin soimaan ja istuin lukemaan päivän lehdet. Mahtavaa. Tää on upea työpaikka. Eilisen illan ahdistuneisuus oli pyyhkiytynyt pois.

Avasin oven kello yhdeksän ja asiakkaita alkoi saapua sisälle. Ensimmäinen asiakas jopa hymyili, vähän.

Jumalauta, kello oli jo puol kymmenen, ja mulla upea fiilis. Uskalsin jo syödä jotain, sillä en ollut kotona syönyt aamupalaa, sillä pelkäsin mahani tulevan kipeämmäksi. Keitin teetä ja söin paahtoleivän, ilman voita... (Nyt on pakko tiivistää päivän tapahtumat)

----

klo 9.32 -Asiakas pudottaa lasin lattialle, mutta lasi säilyy ehjänä. Huh huh!

klo 9.32,05 -Asiakas yrittää nostaa lasin lattialta, mutta pudottaa sen ja nyt se meni rikki.

klo 9.48 -Sisään saapuu asiakas (A1), joka laittaa jukeboxiin soimaan hevilettiörinämusiikkia.

klo 9.49 -Asiakas (A1) tahtoo musiikin kovemmalle.

klo 9.49,02 -Toinen asiakas (A2) tahtoo musiikin hiljemmalle.

klo 9.49,05 -A1 haluaa kovemmalle.

klo 9.49,06 -A2 haluaa hiljemmalle.

klo 9.49,07 -Juoksen tiskin takaa asiakkaiden väliin. Saan musiikin sopivalle volyymille.

klo 10.07 -Sisään juoksee mies, joka vaatii saada kaksi kaljaa häppärihintaan. Kieltäydyn.

klo 10.14 -Lasin pudottanut asiakas kaataa pöydässä tuoppinsa. Käyn siivoamassa.

klo 10.30 -Sisään saapuu rouva, joka kaivaa kassistaan huuliharpun ja yrittää tapailla sillä jotain biisiä.

klo 10.30,05 -Pyydän rouvaa ystävällisesti laittamaan soittimen pois.

klo 10.46 -A1 antaa minun ymmärtää, että hän oli tunti sitten oikeutettu kuuntelemaan musiikkia kovempaa.

klo 11.01 -Eräs nainen ryntää sisälle ja kysyy, että mistä pääsee ulos... ???? En ymmärtänyt minäkään.

klo 11.31 -Sisälle saapuu kuuden hengen seurue, jonka ensimmäinen kommentti on: "Räkälä!"

klo 11.32 -Mahasta kuului pieni murina.

klo 12.05 -Pubissa on paljon asiakkaita ja rouva kaivaa huuliharppunsa esiin ja alkaa "soittamaan".

klo 12.05,05 -Pyydän rouvaa laittamaan soittimen pois.

klo 12.14 -6 hengen seurue huutelee pöydästä, ja vaatii minua tuomaan heille yhden kossuvissyn.

klo 12.15 -Yksi seurueen jäsenistä tulee vittuilemaan, kun palvelu ei toimi tässä räkälässä.

klo 12.35 -Mahasta kuuluu vähän murinaa.

klo 12.43 -Kaksi asiakasta päättävät ottaa pienen matsin. Kerkeän väliin ennen lyöntejä.

klo 12.44 -Toinen edellisistä haluaa vielä "keskustella". Ja taas joudun ryntäämään väliin.

klo 12.44,02 -Rouva kaivaa huuliharppunsa ja aloittaa soittimen rääkkäyksen.

klo 12.44,03 -Yritän pyytää, litistyneenä kahden miehen välissä, rouvaa lopettamaan soiton.

klo 12.55 -Saatuani kaverukset rauhoittumaan, käyn sanomassa rouvalle, että pitää sen kirotun soittimen piilossa.

klo 13.02 -Maha murisee ja kurisee melkein kokoajan. Vähän kipristelee.

klo 13.26 -Lasinrikkoja pudottaa tuhkakupin lähtiessään vessaan.

klo 13.39 -Eilinen viinansa menettänyt, pyrkii sisään. Annan ymmärtää, ettei tarvitse tulla.

klo 13.55 -Lasinrikkoja tulee vessasta? ja kaataa grokilasin kaverinsa päälle mennessään istumaan.

klo 14.00 -Fc Keitelejazzin jätkät aloittavat varastojen siivouksen. Yritän neuvoa heitä, kun samalla palvelen asiakkaita.

klo 14.01-15.57 -Yritän neuvoa jätkille, että mitä menee roskiin ja samalla palvella asiakkaita. Mahaan sattuu jo aikalailla.

klo 16.03 -Rouva kaivaa huuliharppunsa jälleen esiin.

klo 16.03,01 -Huudan, että harppu voi sulloa harppunsa perseeseensä ja ellei siinä onnistu, niin autan mielelläni.

klo 16.05 -Lasinrikkoja pudottaa tuhkiksen ja kaksi tuoppia lattialle, kun tulee hakemaan lisää juomaa.

klo 16.10 -Mahaa vihloo mielettömästi.

klo 16.16 -"Kari Vepsä" pyytää soittamaan taksin.

klo 16.27 -Eräs mies vaihtaa kolikoita. Kuulen rouvan suunnittelevan soittaa huuliharppua, kunhan on käynyt WC:ssä.

klo 16.27,05 -Käyn hakemassa huuliharpun tiskin taakse jemmaan. Ilmoitan "Vepsälle" taxin olevan pihassa.

klo 16.28 -Herra Iäksvelaks herää pöydästä ja tahtoo pirssiauton.

klo 16.31 -Rahanvaihtaja alkaa syyttämään minua huijariksi. Annan hänen ymmärtää, ettei mulle vittuilla, 100 desibelin voimalla.

klo 16.33 -"Vepsä" pyytää soittamaan taxin, uudelleen.

klo 16.37 -Herra Iäksvelaks ei pysy enää pystyssä. Onneksi saan delekoitua nojapuu-homman eräälle asiakkaalle.

klo 16.42 -"Vepsä" käy istumassa taksissa mutta tulee pian takaisin. Rouva kyselee harppuaan. Enhän minä mitään tiedä.

klo 16.45 -Lasinrikkoja törmää pöytään tullessaan vessasta. 5 tyhjää tuoppia, 2 grokilasia ja yksi vajaa kossuvissy maahan.

klo 16.47 -Huomaan, että Herra Iäksvelaks on lähtenyt rakennuksesta. "Vepsä" pyytää jälleen taksia.

klo 16.50 -Maha on kuin tulessa.

klo 16.57 -Taksi saapuu pihaan. Rouva sanoo lähtevänsä. Löydän "vahingossa" huuliharpun. "Vepsä" menee samaan taksiin.

klo 17.00 -Työkaveri tulee päästämään mut töistä.

klo 17.01 -Juoksen kohti kotia ja kiroilen, kun naama on jäässä ja lintujen viserrys muistuttaa minua siitä huuliharpusta. Jos ei olis maha kipeä, niin perseet vetäisin.

9.2.2003

Iltavuoro oli tänään vuorossa. Töihin oli aika "huoletonta" tulla, sillä eilistä helevettiä ei mikään voita.



Ilta menikin ihan O.K. ja tietokilpailukin myös.

10.2.2003

Se siitä raittiista helmikuusta. Ajattelin aamulla, kun heräsin taas siihen saatanan kellon pirinään, että eiköhän tässä oo kärsitty jo ihan liikaa, ja sitäpaitsi, on mun synttärit, niin on jo korkea aika nauttia erinäisiä annoksia olutta. Mutta työvuoro oli kuitenkin tehtävä ensin.

Päivä meni yllättävän kivuttomasti, mielessä vain ajatus illasta, kun pääsee kiskomaan viinaa.

Pari asiakasta yrittivät pilata mun fantasiat, mutta, juhlapäiväni kunniakasi, annoin heille porttikiellot. Siitäs saivat!

11.2.2003

Sitä varmaan oli eilen mukava ilta, koska aamulla huomasin alushousuni pyörivän kattotuuletimessa. Oliskohan ollut kuivumassa? Enpä viitsinyt vaivata jomottavaa päätäni moisella eriskummallisuudella, vaan aloin miettimään poppakonsteja krapulani hellittämiseen. Voi vittu. Olo oli kuin notredamen kellonsoittajalla

Tulin klo 17 töihin. Olo alkoi olemaan jo jotenkin inhimillinen. Pystyin jopa puhumaan siten, ettei suupielistäni valunut kuolaa.

Sinnittelin kuin sinnittelinkin iltaan asti. Ja kun olin saanut asiakkaat ulos, niin palkitsin itseni parilla oluella.Onneksi on pari päivää vapaata.

Mitäköhän eläimiä kotiini on saapunut yötäni piristämään?

14.2.2003

Ei onneksi ollut kovin suuri eläintarha tiistaiyönä kotona. Joku keltaisenruskea, viisijalkainen nilviäinen tuli kurkkimaan sängynpäädystä ja kyseli bussiaikatauluja (???). Tälläkertaa siis oli älyllisiä liskoja. Niin se maailma kehittyy. Mutta...

Eilen oli pitkästä aikaa StripteaseShow ja pitihän se käydä tarkistamassa... Tuli tarkistettua liiankin läheltä. Siitä on muistona muutamia reikiä kehossa. (En viitsi sen tarkemmin kertoa, mutta siitä oli strippaus kaukana) Asiakkaatkin olivat erittäin humoristisella päällä ja kutsuivat minua hassuilla nimillä, kuten kynttilä, neulatyyny, reikäpää jne jne. No, sitä saa mitä tilaa.

Päivä oli muuten aika ihmeen hiljainen perjantaiksi. Silloin tuli vipinää, kun eräs kaveri soitti pubiin ja kertoi st1:sen "tarjouksesta". Kyllä on Äänekoskella bensa halpaa. Litrahinta oli 21 snt. Pantiin vahinko kiertämään (Sanoi isä, kun lapsensa karuselliin laittoi) ja puhelimet oli kuumaksi, kun jokainen soitteli tutuilleen ja ilmoitti tästä ilouutisesta. Eräskin lähti hakemaan tuhannen litran säiliötä kotoaan, muttei ihan kerinnyt tankille, sillä huoltamon hoitaja oli huomannut tämän pikku erheen, ja juossut sammuttamaan pumput. Oli ollut kuulema aikas pitkänlainen autojono.

Niin, hyvää ystävänpäivää. Tuota amerikkalaisten hapatusta ja postilaitoksen keksimää perseennuolemisaikaa. Hyi hitto soikoon!!!

15.2.2003

Iltavuoro ja lauantai, eikä illasta keksi mitään kirjoitettavaa. Olipas tylsää!

16.2.2003

Iltavuoro. Rauhalliselta vaikutti. Ihmisiä ei juurikaan. Ajattelin, että tänään ei varmasti tapahdu mitään ihmeellistä.

Oikeassa olin. Ei tapahtunut mitään ihmeellistä. Ainoastaan, että nyt on vasen käsi kantositeessä. Mutta sehän alkaa olemaan tässä pubissa aivan normaalia. On tämä kirjoittaminen senverran työlästä, etten viitsi tämän enenpää.

17.2.2003

Aamulla kävin rönt... eiku, röngte... ei, rönkte... vittu, siis terveyskeskuksessa niissä kuvissa missä näkyy luut. Lääkäri soittaa illempana ja kertoo mikä miestä vaivaa.

En jaksanut työskennellä kantositeen kanssa. Se oli vaan tiellä. Päivä meni hyvin. Jumppasin olkapäätäni ja yritin kantaa astiakoreja, jotta saisi olkalihakset vähän toimintaa.

Lääkäri soitti ja ilmoitti luitten olevan ehjiä. Jänne on saattanut revähtää, tai olkalihas. Hassu setä. Kysyi, että olenko varmasti pitänyt kättä kantositeessä. Ei saa kuulema liikutella, eikä rasittaa. Enhän minä tietenkään sellaista menisi tekemään... PERKELE!!! Ei sitten eilenillalla kukaan voinut tk:ssa sanoa mitään.

18.2.2003

Tänään yritin olla tekemättä kädelläni yhtään mitään. Ja onnistuinkin siinä, sillä asiakkaita ei ollut juuri ketään. J. Vehkala ja katiska oli soittamassa. Taisi olla pubissa neljä maksavaa asiakasta bändin esiintyessä.

Annoin valomerkin, ja nautin bändin kanssa pari pulloa olutta. Ihan vain särkylääkkeeksi.

Ja taas olisi vuorossa vapaat. Hip hip hippo!

21.2.2003

Vapaat ohi. Tekipäs hyvää, kun sai huiluuttaa kättä.

Tänään oli vuorossa pätkäilta. Tulin töihin klo 21 ja toimin ovimiehenä. Keräilin astioita ja pidin järjestystä yllä. Ugh... Minä suuri ja mahtava.

Kyllä huomasi, että hiihtolomat on alkamassa, sillä useita alaikäisiä pyrki pubiin. Tarkistelin papereita aika tiuhaan. Yleensä tyypit sanoo, et henkkarit on autossa, mutta yksi kaveri antoi pokkana mulle opiskelijakorttinsa (Mikä ei ole virallinen henkilöllisyystodistus) ja väitti olevansa täysi-ikäinen. Kyllä hän tänävuonna 18 täyttää, mutta syksyllä vasta. Käskin hänen mennä uusimaan matematiikankurssinsa.

Muita ihmeellisyyksiä ei sattunut.

22.2.2003

Jälleen pätkäilta. Mutta tänään en ollut ovella, vaan tarjoilemassa.

Olipas hiljaista, kun tulin töihin. Paljon hiljaisempaa, kuin mitä oli eilen. Ankeaa. En voinut aukoa päätäni oikein kellekään. Portsari perkele meni pilaamaan mun päivän, sillä se otti RAY:n rahanjakokoneesta erinäisiä euroja, pyytämättä mua kimppaan... SIKA!

Kello oli jo melkein 23, kun alkoi vasta ihmisä saapumaan sisään. Sitten niitä tuli enemmän, ja enemmän, ja vieläkin lisää. Kylläpä niitä sitten olikin. Sai tehdä ihan töitä, välillä.

Kaikkihan olisikin mennyt erittäin hyvin, ellei yht´äkkiä olisi kuulunut kirotun huuliharpun ääni. Ahlqvistihan se oli tullut esiintymään, jälleen. Siellä se, hiekkapaperin (wurth, keltainen, P60 karkeus) käheällä äänellä, lauloi pluussia, että oh beibe, lets feel the blues again and forever... tai jotain? Tuli vaan siitä huuliharpusta mieleen se eräs ämmä, joka piinasi mua kaks viikkoa sitten, rääkkäämällä harppuaan. Olen jo päässyt siitä yli, mitä nyt aina, nähtyäni huuliharpun, kiipeilen seinille ja laulan työväenlauluja takaperin, venäjäksi.

Muuten ei kummia illalla tapahtunut, paitsi kassakoneessa oli jotain pientä häikkää. Se ei nimittäin toimi.

(Tiedoksi vaan, että se portsari otti lisää rahaa siitä samasta koneesta. Ja se vielä kuvittelee saavansa palkan tästä illasta. Enpäs anna. Ähä ähä!)

23.2.2003

Aaaaaaaaaaaaaaaaaarrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrgggggggggggggggggghhhhhhhhhhhhhh!!!!!!!!!!!!

Pikkupepet lauloivat bluesia mun unessa. Kenen luvalla ne sinne oli tullut. Minen niitä ollut kutsunut. Ei saakeli sentään. Oonkohan mä jotenkin sekaisin, sillä vaikka nukkumaan mennessä ajattelen vain naisia, niin tuollaiset karvaset ukot tulee mun uniin riekkumaan. Mä vihaan bluesia.

Ja sitten amua oli vielä rangaistu aamuvuorolla. Ulkona oli kylmä ja kassakone edelleen rikki. Hyvin alkaa työvuoro. Jippii!!!

No, kyllä se siitä sitten lähti rullaamaan. Ainakin sen jälkeen, kun Pepe & Trio oli hakenut soittimensa pubista pois.

Asiakaskunta oli aika minimissään. Myös rahallisesti.

Mr Speed tuli ilahduttamaan päivääni. On se vaan hauska juttu, että kyllä se juoksuttaa osaa, mutta toisinpäin... ei tuu mitään. Sain mä sille humalatilan aikaan. Sinne se jäi tiskille työkaverin seuraksi, kun lähdin töistä. Kassakonettakaan en saanut korjattua. Kiva jakaa tätä paskaa päivää muillekkin.

FEEL THE BLUES!!! Yök!

24.2.2003

Se oli pitkästä aikaa siunaantunut mulle pubibingoilta. Jippii...plääh... Saihan sitä taas kantaa vettä, limsaa ja kahvia asiakkaille. Eihän ne viinaa juo. Saattaa mennä numerot ohi korvien. Vittu, mä mitään voittanu, vaikka lähellä oli.

Mitään erikoista ei tapahtunut, mitä yksi vanhempi mies rupesi vokottelemaan nuoria tyttöjä. Sain siinä sitten johdatella miestä pubista pihalle. Nooh... Sellasta sattuu.

25.2.2003

Kenenkä idea oli taas ottaa töitten jälkeen muutama kalja? Päätä meinasi juilia ja aamuvuoroon piti lähteä.

Joko olin niin omissa ajatuksissani koko päivän, tai sitten ei todellakaan tapahtunut mitään erikoista. Joten, ei raportoitavaa.

26.2.2003

Tulin kävellen töihin, sillä olin päättänyt ottaa töitten jälkeen pari tuopillista olutta.

Alkuilta oli todella hiljainen, sillä kerkesin viettää aikaa tietokoneella. Pelailin netti-pelejä ja löysin yhden hyvän Corona-pelin, jossa voi pelata toisia netissä pyörijöitä vastaan. Se on ulkomaalainen peli, mutta sieltä pystyi valitsemaan pohjoismaat, ja sieltä haastaa pelaaja. Ensiksi tuli joku ihme hååkkan mua vastaan, ja pikkusen mua vitutti, kun en aluks osannu pelata. Siinä pystyy samalla kirjotteleen kommentteja toiselle, ja kyl se hååkkan kirjoittelikin. Se kommentoi kokoajan mun lyöntejä. Rupes ottaan pannuun senverran, että päätin voittaa sen, ja niin mä teinkin. Olipa uljas olo!!! Sitten haastoin seuraavan... joku likka se oli, ainakin nimestä päätellen. Sandy. No, siinä alettiin pelaan ja se kirjoittaa englanniksi, että mistä mä oon. Minä siihen vastaamaan, samalla lontoon-kielellä, että suomesta. Sieltä likka vastaa takaisin, että niin on hänkin... englanniksi??? Hei, haloo?

No, siinä ruvettiin kirjoitteleen enemmänkin, mutta sitten mulle tuli yksi asiakas ja kirjoitin Sandylle, että palaan pian, kunhan olen käynyt tiskillä. Kun olin käynyt myymässä tuopin, niin ruudussa oli kysymys mun iästäni. Oho, tyttöhän rupes meneen eteenpäin... Kirjoitin ikäni ja jäin jännityksellä odottamaan vastausta. Mielessä pyöri jo puhelinnumeroiden vaihto ja kenties treffit yms yms... Sitten tuli kirjoitus takaisin: "Mitä ihmettä tollanen vanha äijä tekee täällä pelaamassa näitä lasten pelejä?" HUPS... Suljin tietokoneen ja menin tiskille polttaan tupakkaa.

27.2.2003

Jälleen oli iltavuoro. Taaskin hiljaista.



Nyt en pyörinyt netissä, sillä otin kotoa GameBoyn mukaan (10v. vanhan). Sillä sitten pelailin Tetristä. Eipähän pääse lapset vittuileen.

Alkoi jo valmiiksi korpeamaan, sillä muistin, että huomenna on inventaarioilta... ja tottakai minä olen silloin iltavuorossa. Ei yhtään kivaa!!!

28.2.2003

Mihinkä lastentarhaan mä olin tullut? Kamala älämölö, asiakkaat rääkyivät, huutivat ja juoksentelivat edestakaisin. Kyllä taas lähti ilta sutjakasti liikkeelle. Ja kaiken kukkuraksi, pubissa oli asiakkaana, tuo sadanmarkan setelissä esiintyvän miehen kaksoisolento. Hän se jaksoi vöyhöttää ja lietsoa epäjärjestystä ympärilleen. Sain olla kokoajan pyytämässä sitä rauhottumaan. Viimein kyllästyin, ja soitin hänelle taksin.

Sitten rauhoittui ja homma lähti sujumaan hienosti. Asiakkaita oli talo täysi ja juosta sai. Mäkkärin mieslaulajat olivat viihdyttämässä asiakaskuntaa.

Sitten tuli valomerkki, ja oli aika ruveta tekeen inventaariota. Perseestä... Pitihän siinä ottaa pari olutta, laskutoimitusta helpottamaan. Kai mä olin kotona, jotain puol kuusi...

Tähän väliin tiedoksi, että Ti 4.3. formatoin kotitietokoneeni, jolla näitä sivuja päivitän. Ja sain vasta tänään, 11.3 asennettetua ohjelman, sivujen päivitystä varten.

Enää en muista tarkkaan, mitä näinä muutamana päivänä on tapahtunut, mutta voin vetää sellaisen veikkauksen, että useimpina päivinä on vituttanut ja muina ei juurikaan ole hauskaakaan ollut.

Jatkan päiväkirjan pitoa, kunhan saan tän ohjelman (Front Page 2000) olemaan mun kanssa samaa mieltä, mitä se ei meinaa olla.

Tammikuu 2003

21.1.2003

Ja herätys oli karmea. Tiedättehän, kun kello alkaa soimaan ja yrittää sammuttaa sen, niin se menee karkuun, eikä enää yletä siihen, eikä viitsi noustakkaan. Mutta pakkohan se oli, kun töihin piti mennä.

Kävin ostamassa iltapäivälehdet, pari purkkia jogurttia ja pari pientä pussipizzaa. Yökötti jo valmiiksi, kun ajattelin joutuvani syömään niitä, mutta kun en laiskuudeltani jaksanut illalla tehdä eväitä, niin nyt sain kärsiä.

Tulin pubiin ja keitin itselleni teetä ja laitoin kahvin tippumaan asiakkaita varten, sillä kuitenkin ensimmäiseksi tiskille tulee joku, ylipirteä idiootti, kertomaan edellisillan juoruja, silmät loistaen.

Avasin ulko-oven ja jäin pelonsekaisin tuntein odottamaan ensimmäistä asiakasta, ja eikös sieltä kepitä entinen porttikieltolainen sisään ja aloittaa normaalin ujelluksensa:

-"Anna kaljaa! En maksa! Miks tää ei soi? Tää vei mun rahan! Laita levyautomaattia isommalle!!! "
Kuka helvetti haluaa kuunnella jotain hevilettiörinämusiikkia heti klo 9 aamulla, ei saakeli!

Mutta, kun tässä ollaan palveluammatissa, niin naama on pidettävä suurinpiirtein peruslukemilla.

Päivä meni ihan rauhallisesti, mutta pirun hitaasti. Onneks yks kaveri tuli käymään ja pelattiin sen kans pari erää Monopolia. Voitin sen ekassa erässä, mutta eikö perkele menny sit rökittään mut seuraavassa.

Kello tuli viimein 17, ja työkaveri tuli päästämään pois.

22.1.2003

Tänään oli iltavuoro. Onneksi tuli kotona syötyä hyvin, ennen töitä. (Ja hah hah... Spaghettia ja jauhelihakastiketta)

Kun tulin töihin, niin Pubi näytti, ah, niin ihanan rennolle. Lähes unenomaisen rauhalliselle... kunnes selkäni takaa kuului tuttu ääni:

"Tarjoilija! Nyt sitä kaljaa!"



Voi vittu! Kyseessä oli asiakas, jonka elämän työnä on juoksuttaa henkilökuntaa jatkuvasti. Heti, kun luulet pääseväsi istumaan, niin eikö tuo pallinaama ole huutamassa sinua luokseen, jonkun mitättömän pikkuasian takia. Ja jos tarjoilet jollekkin muulle, niin heti hän on huutamassa luokseen. Helvetti... Onko minut palkattu tänne taloon palvelemaan ainoastaan vain häntä???

No, onneksi tämä tyyppi lähti jossain vaiheessa pois. Sitten laskeutui rauha Pubiin ja otimme jälleen Monopolin esiin.

Myöhemmin asiakkaaksi saapui mies, joka halusi välttämättä kastella kossuvissyillään lattian ja lähes puolet baaritiskistä... No jos kerran rahaa on, niin mikäs siinä.

Eräs kanta-asiakas veteli välikuolemaa juke-boxin vieressä ja kaksi muuta "veljestä" nukkui vierekkäin tiskillä, kunnes toinen tiskillä nuokkujista luuli varmaan unissaan olevansa uimahyppykisoissa. Ei ollut kierrettä, eikkä voltteja mutta näyttävä alastulo. Sellainen 7.2, 7.0, 7.1 suoritus ja otsa auki. Onneksi taxi tuli ja vei mennessään.

Mikä helkkarin urheilubaari tästä oli tullut? Yksi urheiluhullu piti harjoituksia sisällä. Taisi olla kyseessä joku heittolaji, sillä sen verran vauhdikkaasti sai baarijakkara ilmaa alleen, kunnes pitkän kaaren jälkeen osui seinään ja siitä lattialle. Kyseessä oli kuitenkin takalaiton, joten jouduimme vaihtamaan lajia ja vuorossa oli pikajuoksua. Kaveri määräsi suunnan ja minä vauhdin, mutta kun työaikana ei työpaikalta saa poistua, niin jätin juoksuni kesken.

Tulipahan urheilupainotteinen ilta.

23.1.2003

"Mitä pahaa mä oon tehnyt?"

Tuo ajatus päässäni heräsin kellon pirinään. Kuka helvetti käski käydä illalla töiden jälkeen vielä juomassa olutta. Mutta työt kutsuivat.

Onneksi aamu oli rauhallinen. Mutta, se vaan kummastutti, että mikä "silmäätekevien" kokouspaikka tästä Pubista oli tullut, sillä tunnin aikana Pubissa kävi kolme asiakasta, joilla kaikilla oli mustat silmät. No, eihän se mulle kuulu.

Oli jotkut väliviikon krapulajuhlat, sillä kohmeloisia poikia alkoi valumaan tiskille vapisemaan.

Ja mikäs päivä se sellainen on, jos ei vähän monopolia pelata. Jäi vaan kiinteistökeinottelu kesken, koska työkaveri tuli päästämään pois. Jippii, ilta vapaata ja pääsee kolailemaan lunta kotipihaan... +=)()#¤/&#"¤=

24.1.2003

Meinasi pistää kiireen puolelle, kun kävin suihkussa ennen töitä. Olin työpaikalla just minuutilleen klo 17.

Ja ei työpäivää, etteikö joku asiakas keksi jotain erittäin välkkyä; Sain kuulla, että arvon poliisiviranomaiset, hetkellä minä hyvänsä, kunnioittaisivat läsnäolollaan vaatimatonta kuppilaamme. Joku välkky dorka oli kuulema tuonut mukanaan pistoolin sisälle, varmaan tarkoituksenaan harjoitella tarkkuusammuntaa.(Viitaten keskiviikon 22.1 urheilu-iltaan)

No, poliisi tuli, pamputti, jutteli ja pamputti lisää, varmuuden vuoksi. Sitten selvisi, että tätä dorkaa oli ilmeisesti huijattu kaupanteossa. Jos on lähdössä räksämetsälle, niin olisihan ihan hyvä, jos ase olisi oikea. Eli, tarinan sankarimme, joka on jo lähes 30 vuotias, kantoi mukanaan lelupyssyä. Että, ei muuta, kuin "Are you talking to me?"

Tämä siis tapahtui heti töihin tultuani. Illan aikana ei juuri pahemmin mitään erikoista tapahtunut. Tai, voihan olla, että adrenaliinin virtauksen vuoksi, mikään ei tuntunut enää missään. (Taisi seassa olla vähän testosteroniakin... tiedä häntä?)

Ja nyt alkaa viiden päivän vapaat. Taidan huomisen käyttää kotona naureskelemiseen, ajatellen työkavereita kuuntelemassa asiakkaitten väläytyksiä. Saatan jopa soittaa ympäripäissäni Pubiin, nimettömänä, ja haukkua firman työntekijät. Pomo mukaanlukien.

Hmmm... Sunnuntai sitten taitaakin mennä kohmelossa, peläten, että milloinka pomo soittaa ja ilmoittaa työsuhteen äkillisestä päättymisestä. Scheisse!!! Taidankin soittaa huomenna pomolle ja kehua työolot maasta taivaaseen. Kukkiakin voisi kai lähettää...

31.1.2003

Enpäs ollutkaan eilen töissä. Tai siis olin, mut en tarjoilemassa. Olin kaverin kans tekemässä pientä remonttia tääl pubissa.

Mut, tänään tulin aamuvuoroon. Kerrankin oli sellanen aamu, ettei väsyttänyt paljoa. Sain silmäni auki jo seitsemännen askeleen jälkeen.

Mutta, mitäkö tänään tapahtui? Eipä juuri yhtään mitään. Erittäin rauhallinen aamu. Hmmm... Paitsi kahvinkeitin on ollu rikki jo yli viikon. Kahvin keitto on nykyään taitolaji. Ensin pitää keittää vesi vsdsnkeittimessä, jonka jälkeen laitetaan suodatin kahvipannun päälle ja aletaan kaatamaan sinne vettä, hitaasti, ettei tule yli. Se siitä oppitunnista.

Eli, rauhallinen päivä.